Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin huolestutti Kuntatyönantajien Jalosta hallitusneuvotteluiden alkaessa

Rinne tapasi työmarkkinajohtajia, mutta mitään ei vielä luvattu
Hallitusneuvottelut

Kuntien leikkaukset täytyy palauttaa täysimääräisesti, ja jos kunnille tulee uusia tehtäviä, niihin tarvitaan sataprosenttinen rahoitus. Tällaiset vaatimukset hallitusneuvottelijoille latasi Kuntatyönantajien Markku Jalonen.

Jalosta huolestuttaa hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. Sen nyt neuvotteluja käyvät puolueet todennäköisesti toteuttaisivat, jos niistä hallitus muodostuu.

Jos vanhustenhoitoon säädettäisiin lailla 0,7 hoitajan mitoitus yhtä hoidettavaa kohti, siihen tarvittaisiin Jalosen arvion mukaan noin 250 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa.

– Se tietää myös sitä, että tarvitaan tuhansia uusia hoitajia. Se ei ihan vain käsiä napsauttamalla suju. Meille olisi käynyt nykyinen tilanne, mutta olemme realisteja. Se on varmasti tavalla tai toisella tulossa, ja kunnille pitää korvata kaikki kustannukset, Jalonen sanoi.

Osaavaa työvoimaa tarvitsevat sekä yritykset että julkinen puoli.

– Myös siitä pitää huolehtia tulevalla hallituskaudella. Jonkinlaista siirtymäaikaa varmasti tarvitaan.

Kuntatyönantajat kannattavatkin työperäisen maahanmuuton lisäämistä ilman tarveharkintaa.

Rinne tapasi torstaina iltapäivällä työmarkkinajohtajia noin tunnin verran. Hän sanoi haluavansa kuulla, missä heidän näkökulmastaan on kipukohtia, joita pitäisi neuvotteluissa lähteä ratkomaan.

Säätytaloon saapuivat Jalosen lisäksi peräkanaa Akavan Sture Fjäder, SAK:n Jarkko Eloranta, EK:n Jyri Häkämies ja STTK:n Antti Palola.

Eloranta luonnehti, että tapaamisessa keskusteltiin ajankohtaisista talous- ja työmarkkinapolitiikan asioista.

– Ei varmaan mitään kauhean suuria yllätyksiä puolin ja toisin, hän arveli.

Eloranta toivoi, että jos tästä hallitus muodostuu, sen kanssa olisi ”vahvempi vuoropuhelun ja kolmikantaisen työskentelyn, valmistelun, neuvottelemisen ja sopimisen perinne kuin viime hallituksella”.

– Toivomme, että koko työttömyysturva – sekä etuusjärjestelmä että palvelut – käydään yhdessä läpi huolella. Siitä pitää tehdä parempi, yksinkertaisempi ja kannustavampi. Siinä varmasti on yhteistä työmarkkinajärjestöillä, hän sanoi tapaamiseen mennessään.

Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ollut puhetta siitä, että esimerkiksi työllisyystoimia valmisteltaisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa jo hallitusneuvotteluiden aikana.

– Kun asiat menevät täällä eteenpäin, ehkä meitä kutsutaan uudelleen tai halutaan kysyä jotain, Eloranta sanoi.

Työmarkkinajohtajien mukaan tapaamisessa ei luvattu mitään, esimerkiksi aktiivimallista.

– Sisältöjä ei käyty sillä tarkuudella missään yhteydessä läpi, Eloranta sanoi.

SAK:n tavoitteiden kärjessä ovat perhevapaauudistuksen toteuttaminen ja työttömyysturvan aktiivimallin hylkääminen.

Akavan Sture Fjäderin viesti neuvottelupöytiin oli muun muassa, että työn verotusta ei pidä kiristää, vaan pitää siirtyä haittaan ja kulutukseen. Lisäksi hän vaatii lisää rahaa koko koulutusketjuun ja tutkimukseen.

Samoilla linjoilla oli EK:n Jyri Häkämies.

– Koulutukseen ja innovaatioiden rahoitukseen kasvua, sillä luodaan pohjaa tulevalle. Toivomme, että työnverotusta pystyään hallitusti alentamaan, yrittämisen ja omistamisen veroja ei kiristetä ja energiaverotuksessa huolehditaan kansainvälisestä kilpailukyvystä, Häkämies listasi.

STTK:n Antti Palolan mukaan tilannekuva on kaikilla varmasti yhtäläinen ja tavoitteista keskustellaan, mutta keinoista saattaa tulla erilaisia näkemyksiä.

STTK tavoittelee tasa-arvoa työelämään, samapalkkaisuuta, yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja perhevapaauudistusta.

– Jos puhutaan tuloverotuksesta, meidän intressissä on, että pieni- ja keskituloisten verotusta ei kiristetä.