Hintojen nousu köyhdyttää monien ikäihmisten ruokavaliota – proteiinin puute uhkaa jo terveyttä

Ruokavaliot

Ruoan raju hinnannousu koettelee monia iäkkäitä, jotka joutuvat tinkimään monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Riskinä on esimerkiksi liian vähäinen proteiinin saanti.

Tutkimusten mukaan varsinkin kotona asuvien iäkkäiden ruoassa voi olla puutteita, ja hintojen kallistumisen takia monet edelleen karsivat ruokamenoistaan.

– Ikäihmisillä ruokavalio saattaa olla aika yksipuolinen, ja esimerkiksi kahvitteluilla saatetaan korvata päivän aterioita, sanoo Gerontologinen ravitsemus ry:n (Gery) toiminnanjohtaja, ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen.

Heikon ravitsemuksen riski koskee erityisesti niitä, joiden muisti on heikentynyt tai joilla on ongelmia liikkumisessa kuten kauppaan pääsemisessä.

Geryn tammikuussa teettämä kysely kertoo, että yli kaksi viidestä kuluttajasta tinkii kasviksista ja hedelmistä sekä proteiinipitoisista tuotteista elintarvikkeiden hinnannousun vuoksi. Kalan syöntiä on vähentänyt kolme viidestä kuluttajasta. Yli 55-vuotiaista 70 prosenttia kokee, ettei voi syödä yhtä monipuolisesti ja terveellisesti kuin ennen.

– Yli kolmanneksella eläkeläisistä bruttotulot ovat alle 1300 euroa kuukaudessa, muistuttaa Eläkeliiton Tampereen-yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Flinck-Vasama.

– Pakollisia maksettavia ovat vuokra, sähkölaskut ja lääkkeet. Ruoka on lähes ainoa meno, josta voi karsia.

Hänen tietojensa mukaan moni etsii nyt halvempia tuotevaihtoehtoja esimerkiksi leikkeleistä ja yrittää löytää alennuksella myytäviä päiväystuotteita. Myös tomaatin, kurkun ja joidenkin hedelmien hinnat ovat jo varsin kovia pienituloisille.

Myös kotiateriapalveluissa on nähty parantamisen varaa, ja pahimmillaan ruoka voi jäädä syömättä. Kun aiemmin kodinhoitaja saattoi valmistaa ruoan asiakkaan kotona tai vähintäänkin lämmittää sen, nykyisin valmispakkaus saatetaan vain lykätä ovenraosta.

Flinck-Vasaman saamien viestien mukaan ruoan mössömäinen ulkonäkö ja maku eivät ole aina kovin houkuttelevia. Hänen mukaansa sekin on ymmärrettävää, että ruoka ei voi maksaa liikaa. Palveluiden kilpailuttaminen voi silti mennä liian pitkälle.

– Kilpailuttajilta voisi kysyä, söisivätkö he itse samoja ruokia.

Monella ikäihmisellä on puutetta erityisesti proteiinista. Iäkkäille suositellaan nuorempiin verrattuna enemmän proteiinia, keskimäärin 80–100 grammaa päivässä. Jos proteiinin saanti jää liian niukaksi, elimistö voi käyttää valkuaisaineiden lähteenä lihaksia. Myös immuunivaste voi heiketä.

Monella myös kasvisten, hedelmien ja marjojen määrä saattaa jäädä liian vähäiseksi. Hiilihydraattien osuus voi puolestaan olla liian suuri.

Proteiinia suositellaan ikäihmisen jokaiselle aterialle ja välipalalle. Pääaterian proteiinilähteitä ovat muun muassa kala, liha, kananmuna, herne, pavut, linssi ja maitovalmisteet.

Valmisruokia ei tarvitse karttaa, ja niitä voi tarvittaessa täydentää proteiinilisällä ja kasviksilla täysipainoiseksi ateriaksi.

Esimerkki pinaattikeiton kyytipojaksi voi lisätä kananmunan ja lasillisen maitoa tai soijajuomaa, leipää levitteellä tai hummuksella ja pikkutomaateilla. Kirjolohikiusauksen lisukkeeksi voi kypsentää pakasteporkkanoita ja syödä jälkiruokana marjarahkaa.