Hetemäen asiantuntijaraportti olettaa koronapiinan jatkuvan vielä vähintään vuoden – Hallituksen käyttämissä laskelmissa tautihuiput osuvat syksylle tai alkuvuoteen
Koronavirusepidemiasta ei ole näkyvissä nopeaa ulospääsyä.
Ulospääsyä epidemiasta pohtiva asiantuntijaryhmä on hahmottanut epidemian etenemiselle erilaisia skenaarioita, joissa kaikissa tauti jyllää yhteiskunnassa vielä ainakin vuoden päivät.
Hallitus päätti kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raporttiin nojaten maanantaina, että osasta rajoitustoimia aletaan vähitellen luopua.
Miten raportti hahmottelee covid-19-taudin etenemistä?
Ennusteiden keskeinen tunnusluku on tartuttavuus, jota tutkijat kuvaavat niin sanotulla R0-luvulla. Kun luku on yksi, tarkoittaa se sitä, että yksi sairastunut tartuttaa aina yhden ihmisen lisää. Tällöin epidemia ei kasva eikä pienene. Rajoitusten voimakkuus vaikuttaa tartuttavuusluvun suuruuteen. Tartuttavuusluku on tällä hetkellä noin 0,8.
Tartuttavuusluku noin 1,2. Tilanne, jos rajoitustoimia höllennettäisiin vain vähän. Epidemia laantuisi noin vuoden kuluessa, mutta rajoituksia pitäisi pitää voimassa ainakin vuosi tai pidempään. Riskiryhmien eristämistä ja matkustusrajoituksia olisi jatkettava vielä tätäkin pidempään, sillä noin 85 prosenttia väestöstä säilyisi alttiina virustartunnalle. Uuden voimakkaan epidemia-aallon todennäköisyys olisi hyvin suuri.
Tartuttavuusluku 1,6. Jos rajoitteita pidettäisiin voimassa sen verran, että tartuttavuusluku pysyisi 1,6:ssa viisi kuukautta, epidemia kestäisi noin vuoden ja kuukauden. Taudissa nähtäisiin vielä kaksi huippua, joista viimeinen ja eniten tehohoitoa kuormittava tautihuippu osuisi alkuvuoteen 2021.
Tartuttavuusluku 1,8. Valmiuslain mukaiset rajoitustoimet lopetettaisiin. Tartuttavuuslukua pidettäisiin rajoituksin 1,8:ssa neljä kuukautta. Epidemia kestäisi kaikkiaan reilut 10 kuukautta. Tilanne vaatisi erittäin tarkkaa seuraamista, ettei tehohoito kuormitu liikaa. Tautihuippu nähtäisiin syksyllä.
Hallitus ei ole ainakaan vielä asettanut yksittäistä seurattavaa lukua, vaan tautitilannetta arvioidaan laajemmin.
Miten tehohoitokapasiteetti riittää eri skenaarioissa?
Tehohoidon kapasiteetti Suomessa riittää kaikissa Hetemäen työryhmän esittelemissä skenaarioissa, joissa pidetään voimassa jonkinlaisia rajoituksia.
Tartuttavuusluvun 1,6 mukaisessa skenaariossa tehohoidon maksimitarve olisi ensi vuoden keväänä noin 200 potilasta päivässä. Tartuttavuusluvulla 1,8 tehohoidon päivittäinen tarve olisi maksimissaan noin 300 tehohoitopotilasta päivässä.
Raportin mukaan huhtikuun puolessavälissä tehohoitopaikkoja oli pelkästään koronaviruspotilaille käytettävissä noin 262 kappaletta, sillä paikkoja on onnistuttu lisäämään.
Tällä hetkellä tehohoitokapasiteettia on tyhjänä ja ylimääräistä kapasiteettia aiotaan pienentää, koska se haittaa esimerkiksi normaalia leikkaustoimintaa.
Onko rajoitustoimista ollut hyötyä?
Ihmisten elämän rajoittaminen on ainakin antanut lisäaikaa varautua terveydenhuollon kuormitukseen. Huhtikuun puoliväliin mennessä sairaanhoitopiirit olivat lähes kaksinkertaistaneet tehohoitopaikkojen määrän.
Hallitus yrittää hidastaa koronaepidemian leviämistä tehostamalla testausta, jäljitystä ja eristämistä.
Rajoitusten aikana on kehitetty altistuneiden jäljittämiseen tarkoitettua mobiilisovellusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on puolestaan suunniteltu toimintamallia, jolla kuntia ja sairaanhoitopiirejä tuetaan jäljityksessä. Testauskapasiteetti on nostettu noin 5 000 näytteeseen vuorokaudessa.
