Näkökulma: Hallitus väänsi kesä-Suomen ovia auki – suomalaisilta saatava rahaa sisään

Näkökulma

Hallitus sai rutistetuksi Säätytalon exit-riihessään paketin, jolla koronaviruksen sulkema Suomi saadaan kesäksi osin auki.

Kun jo 50 ihmisen kokoontumiset sallitaan, suomalaiset pääsevät kesällä esimerkiksi häihin, muihin sukujuhliin tai mökkiläisten juhannuskokoille ja rantakalajuhliin.

Tosin yli 70-vuotiaita niihin ei sovi kutsua, mikä jää varmasti kalvamaan monen karanteeniolojen ahdistaman ikäihmisen mieltä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei voinut luvata heille vielä muuta kuin että asiaan palataan kesäkuussa. Viime kädessä kontaktien välttäminen jää kuitenkin ikäihmisten omaan harkintaan.

Myös ravintolat saadaan auki asteittain kesäkuun 1. päivästä alkaen asiakasmääriä ja anniskeluaikoja rajaamalla. Se tietää niin ravintolayrittäjille, työntekijöille kuin asiakkaille pitkää toukokuuta.

Moni kysyy varmasti vielä eduskunnassakin, pitäisikö ravintoloita sittenkin yrittää saada auki jo aikaisemmin.

Ainakaan kesäterassien avaamisen riittävän turvallisella tavalla ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä. Rajoitettuun avaamiseen tarvitaan kuitenkin oma lakipakettinsa, joka on tuotava hallituksen käsittelyyn viimeistään 13. toukokuuta.

Eduskunta on edellyttänyt hallituksen päätöksellä suljetuille ravintoloille tukea, ja sitä on tulossa joka tapauksessa. Hallituksen on tarkoitus esitellä mallinsa tällä viikolla.

Kirjastojen lainaustoiminta avataan välittömästi ja valtion ja kuntien museot hallitusti ja asteittain kesäkuun alusta alkaen, samoin muassa uimahallit ja muut urheilutilat.

Urheiluruutuun sisältöä jo kaipaaville ilouutinen on, että urheilukilpailut ja sarjat, ravit mukaan lukien, voidaan käynnistää myös kesäkuun alussa.

50 henkilön kokoontumisrajoitus merkitsee kuitenkin suljetuille katsomoille pelaamista tai miniyleisöjä, joten tapahtumien järjestämisen kannattavuus voi olla taloudellisesti kannattamatonta tai kyseenalaista. Katse kääntyy jälleen valtion tukitoimiin.

Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien ja kokousten järjestäminen pysyy hallituksen aiemmalla linjauksella kiellettynä heinäkuun loppuun asti.

Hallitus puhuu nyt hybridistrategiasta. Sillä tarkoitetaan sitä, että epidemiaa yritetään hillitä niin, että sosiaalisia ja taloudellisia haittoja aiheutuu mahdollisimman vähän.

Halllitukselle pohjatyön tehneen valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän raportissa todetaan suoraan, että epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei ole Suomelle realistinen vaihtoehto.

Raportin mukaan hallitulla, muttei liian voimakkaalla hidastamisella voidaan lopulta luopua kaikista rajoituksista ilman suurta uuden epidemia-aallon riskiä.

Vaikka infektio ei antaisi elinikäistä suojaa, on todennäköistä, että ainakin väliaikainen suoja syntyy ja suojaa pidemmällä ajalla ainakin vakavilta taudinkuvilta.

Rajoitusten purkaminen merkitsee kuitenkin samalla ehkä sitä, että epidemia ainakin joksikin aikaa hieman yltyy. Se on kuitenkin tässä tilanteessa hinta, joka kannattaa pidemmällä tähtäimellä maksaa.

Olennaista on huolehtia, että erikoissairaanhoito ei pääse kuormittumaan punahehkuiseksi.

Jotain hallituksen paineista tasapainottelussa kertoo se, että Säätytalon exit-rutistus vei aikaa arvioitua puolet enemmän, kaksi kokonaista päivää.

Olosuhteiden kummallisuutta korostaa puolestaan se, että pöydällä olleet asiat olivat vielä pari kuukautta sitten itsestäänselvyyksiä, joista vakaassa demokratiassa ei ole ollut tapana eikä tarvinnut poliittisesti vääntää.

Rajoitusten varovaiseen purkuun sisältyy kaiken valtiovallan varoittelun taustalla myös erikseen korostamaton viesti siitä, että eristäytymistä ei tarvitse eikä pidäkään jatkaa enää samalla tavalla.

Viimeistään kesän kynnyksellä kansalaiset on saatava liikkumaan, sosiaaliseen elämään ja kuluttamaan epidemian jatkumisesta huolimatta.

Tuleva kesä jää historiaan siitä, että myös suomalaiset joutuvat viettämään sen käytännössä keskenään, sillä ulkomaanmatkailu jää vähiin. Kotikutoiselle elvytykselle on siten potentiaalia, kysynnästä puhumattakaan.

Rajoitusten hellittäessä varsinkin niiden suomalaisten, joiden työt eivät ole kriisissä tauonneet tai loppuneet, pitäisi laittaa mahdollisesti säästöön jäänyt raha kiertämään enemmän koeteltujen kanssaihmisten hyväksi.

Monen oven ja palvelun jälleen avautuessa niin sanotussa uudessa normaalissakin se on mahdollista – vaikka käsidesipullo ulottuvilla ja parin metrin hajuraosta huolehtien.

Pekka Pohjolainen Toimittaja