"Herra Kemal" haastaa Erdoganin presidentinvaaleissa ja lupaa demokraattisempaa Turkkia – asiantuntijan mukaan hän voi myös voittaa

Turkin presidentinvaaleista toukokuussa on tulossa äärimmäisen jännittävät: niissä on määrä ratketa, jatkuuko yli 20 vuotta Turkin politiikkaa dominoineen presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtakausi.

Kun Turkin kuuden oppositiopuolueen liitto ilmoitti maanantai-iltana päässeensä vihdoin sopuun yhteisestä presidenttiehdokkaasta, jännitys tiivistyi entisestään. Oppositioliittouma ilmoitti asettavansa ehdokkaaksi Turkin tärkeimmän oppositiopuolueen CHP:n puheenjohtajan Kemal Kilicdaroglun, jonka kannatus Erdoganiin nähden on mielipidemittausten mukaan ollut varsin tasaväkinen.

Kilicdaroglun arvostelijat ovat luonnehtineet häntä harmaaksi virkamieheksi, joka häviäisi Erdoganille ainakin karismaattisuudessa ja oveluudessa. Erdogan on ilkkuen kutsunut 74-vuotiasta Kilicdaroglua ”herra Kemaliksi”, yrittäen maalata hänestä kuvaa Turkin entisen maallistuneen eliitin miehenä, vastakohtana Erdoganin kansanomaisuudelle.

Oppositioliittouman sisälläkin osa vastusti Kilicdaroglua, koska mielipidemittauksissa vahvimmiksi ehdokkaiksi kiilasivat aina hänen edelleen Istanbulin kaupunginjohtaja Ekrem Imamoglu sekä pääkaupunki Ankaran kaupunginjohtaja Mansur Yavas. Tästä johtuen liittouma oli jopa revetä erilleen aivan viime hetkellä.

– Uskon, että Kilicdaroglulla on potentiaalia kasvattaa kannatustaan. Mielipidemittaukset tehtiin aikana, jolloin oppositioliittouman vastaehdokas ei vielä ollut selvillä. Näimme, että valtaosa äänestäjistä kannatti Imamoglua tai Yavasia, mutta ei ole merkkejä siitä, etteivätkö he äänestäisi Kilicdaroglua nyt, kun hän on ehdokas, arvioi istanbulilaisen Reform Institute -ajatushautomon johtaja Mehmet Ali Caliskan STT:lle tiistaina.

Se, että Kilicdaroglu on monin tavoin kuin vastakohta Erdoganille, on myös hänen vahvuutensa, Caliskan uskoo.

Kun demokraattisempaa Turkkia luvannut Kilicdaroglu puhui tänään Turkin parlamentissa, CHP:n kansanedustajat puhkesivat raivokkaisiin suosionosoituksiin useamman kerran.

– Haluan, että ratkaisemme kaikki ongelmamme yhdessä. Ja kun teemme niin, rakennamme uudestaan kauniin ja uljaan Turkin, hän lausui tiistaina pitämässään puheessa rauhallisella äänellä.

– ”Herra Kemalin” rinnalla kulkeminen ei ole helppoa. Se on vaikeaa ja täynnä vaaroja, koska teille voi milloin tahansa tapahtua mitä tahansa. Voitte minä tahansa aamuna joutua eroon perheestänne, Kilicdaroglu sanoi viitaten oppositiopoliitikkojen oikeudenkäynteihin ja jopa vangitsemisiin Turkissa.

Turkissa on aina ollut paljon korruptiota, mutta Kilicdaroglun vastustajat eivät ole löytäneet hänen pitkän virkamiesuransa varrelta mitään raskauttavaa lyömäaseeksi.

Kilicdaroglun monivuotinen entinen kollega Turkin valtionvarainministeriöstä luonnehtii häntä ylistävästi STT:lle.

– Hän oli äärimmäisen rehellinen, ahkera, paljon lukeva, ympäristöstään välittävä, kohtelias ja kunnollinen ihminen. Hän ei koskaan sekaantunut mihinkään hämärähommiin. Itse luotan häneen täysin, kertoo valtionvarainministeriöstä eläkkeellä oleva Rusuhi Ecevitoglu puhelimitse Ankarasta.

– Emme ehkä aina aiemmin nähneet hänessä (aineksia poliitikoksi), mutta viime vuosina hänestä on kuoriutunut poliitikko ja hän on heittänyt yltään virkamiehen manttelin, Ecevitoglu sanoo.

Myös Caliskanin mielestä Kilicdaroglu on muutaman viime vuoden aikana osoittanut strategisia kykyjä, joita hänellä ei näyttänyt olleen aiemmin. Kilicdaroglu esimerkiksi nosti aiemmin suurelle yleisölle tuntemattomat paikallispoliitikot Imamoglun ja Yavasin ehdokkaiksi vuoden 2019 paikallisvaaleissa. He veivät voitoillaan maan kaksi tärkeintä kaupunkia CHP-puolueelle Erdoganin johtamalta AK-puolueelta.

Lisäksi Kilicdaroglu vahvisti oppositiota Turkissa siirtämällä 15 oman puolueensa kansanedustajaa oikeistolaisen IYI-puolueen riveihin, jotta IYI voisi osallistua vuoden 2018 vaaleihin liitossa CHP:n kanssa.

– Esimerkiksi tämä oli todella tärkeä ja luova poliittinen siirto, Caliskan sanoo.

Caliskanin mukaan arvostelu Erdoganin hallintoa kohtaan on muuttunut äänekkäämmäksi Turkissa yli 46 000 ihmistä surmanneen maanjäristyksen jälkeen, mutta arvostelu ei toistaiseksi ole laskenut Erdoganin kannatusta merkittävästi.

Kilicdaroglun tulee nyt hänen mukaansa vakuuttaa äänestäjät siitä, että oppositiolla on suunnitelma maanjäristyksen uhrien auttamiseksi.

Toinen Kilicdaroglun kiireellinen haaste on saada taakseen Turkin suuren kurdivähemmistön äänet samaan aikaan, kun hän luovii liittolaisena turkkilaisnationalistien ja islamilaiskonservatiivien kanssa. Kurdien suurin puolue HDP ilmoitti maanantaina ehdokkuuden julistamisen jälkeen haluavansa ainakin tavata Kilicdaroglun, mutta se voi myös asettaa oman ehdokkaansa vaaleihin, mikä jakaisi opposition ääniä.

– Jos muut oppositiopuolueet eivät aseta yhtään ehdokasta ja tukevat Kilicdaroglua, hän saattaa voittaa (Erdoganin) ensimmäisellä kierroksella. Mielestäni on kuitenkin todennäköisempää, että nämä vaalit menevät vielä toiselle kierrokselle, Caliskan arvioi.

Vaikka sitä ei ole juuri ääneen sanottu Turkissa eikä Kilicdaroglu itse korosta taustaansa, myös hänen kuulumisensa alevivähemmistöön voi loitontaa joitain äänestäjiä.

Jos Kilicdaroglu lopulta voittaisi presidentinvaalit ja Erdogan häviäisi, edessä olisi yhä kivikkoinen tie, Caliskan muistuttaa. Presidentinvaalien yhteydessä pidetään myös parlamenttivaalit, joissa Erdoganin AK-puolueen johtama liittouma voi saada enemmistön parlamentissa, hän sanoo.

– Parlamentti voisi tällöin estää jatkuvasti Kilicdaroglun päätöksiä. Tämä loisi kaoottisen tilanteen.