"Helsingissä ei tiedetä" – Kansanedustaja kertoo, miksi hän palauttaisi valtaa alueille
Suomessa päätösvalta on viime vuosina keskittynyt yhä kauemmas ihmisistä, ja valtaa on palautettava kunnille, alueille ja ennen kaikkea ihmisille, sanoo keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila.
– Ihmiset tuntevat oman kotiseutunsa tarpeet paremmin kuin ministeriöt ja valtakunnalliset virastot. Yksi ratkaisu ei sovi koko Suomeen. Päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskevat, hän toteaa tiedotteessa.
Keskustan lähimallissa Suomessa olisi kolme vaaleilla valittua hallinnon tasoa: kunnat, maakunnat ja valtio. Kullekin tehtävälle haettaisiin tarkoituksenmukaisin hoitaja. Samalla karsittaisiin päällekkäistä hallintoa ja byrokratiaa sekä siirrettäisiin voimavaroja palveluihin ja alueiden kehittämiseen, Mattila avaa.
Mattilan mukaan lähimallin ajattelua tarvitaan erityisesti hyvinvointialueilla. Aluevaltuustot on valittu vaaleilla päättämään oman alueensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista, mutta niiden todellista päätösvaltaa rajoittaa valtion tiukka ohjaus.
– Itsehallinto ei voi tarkoittaa sitä, että alueella saadaan päättää vain siitä, mistä leikataan. Hyvinvointialueilla pitää olla nykyistä vahvempi mahdollisuus päättää, miten palvelut järjestetään ja millainen palveluverkko vastaa juuri oman alueen tarpeisiin.
Mattilan mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on tästä hyvä esimerkki. Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja ihmisten mahdollisuudet päästä palveluihin ovat aivan erilaiset kuin tiheästi asutuilla alueilla.
– Helsingissä ei tiedetä Pohjois-Pohjanmaata paremmin, millaista päivystysjärjestelmää täällä tarvitaan. Sen tietävät alueen ihmiset, ammattilaiset ja vaaleilla valitut aluepäättäjät.
Mattila muistuttaa, että juuri päivystyspalveluissa valtio on viime vuosina kaventanut hyvinvointialueiden omaa päätösvaltaa. Hänen mukaansa päätöksenteossa pitäisi pystyä huomioimaan väestön lisäksi pitkät etäisyydet, ensihoidon kokonaisuus, henkilöstö, alueen sairaalaverkko ja paikalliset olosuhteet.
– Oulaskankaan ja Raahen kaltaisissa kysymyksissä kyse on siitä, kuinka nopeasti ihminen saa apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Pohjois-Pohjanmaan palveluverkkoa ei pidä piirtää ministeriön työpöydällä Helsingissä.
Mattilan mukaan sama periaate koskee kuntia. Paikallinen itsehallinto menettää merkityksensä, jos valtio määrää yhä tarkemmin, mitä alueilla ja kunnissa tehdään, mutta jättää niille vastuun päätösten seurauksista.
– Keskustan vaihtoehto ei ole kuntien ja alueiden vallan vähentäminen vaan valtionhallinnon remontti. Ministeriöiden ja yli sadan valtion viraston tehtäviä pitää uskaltaa tarkastella ja siirtää päätösvaltaa sinne, missä asiat tunnetaan parhaiten.