Helsingin Sanomat puolustaa sotilastiedusteluun liittyviä paljastuksia – “Kaikkea HS:n saamaa tietoa ei ole julkistettu"
Lukijoiden pitää saada riittävää ja totuudenmukaista tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen perustelee HS:n lauantaina julkaisemaa artikkelia Suomen sotilastiedustelusta.
Mäkinen kommentoi asiaa Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistussa kommentissaan .
Artikkeli on herättänyt keskustelua, koska se perustuu osittain HS:n saamiin, noin kymmenen vuotta vanhoihin salaisiin asiakirjoihin.
Artikkeli on poikinut pääesikunnan tekemän tutkintapyynnön, joka koskee puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) Ylelle antaman lausunnon mukaan myös Helsingin Sanomien toimittajia.
Mäkinen perustelee HS:n julkaisemia tietoja sillä, että parhaillaan käsittelyssä olevat tiedustelulait antaisivat artikkelin käsittelemälle puolustusvoimien viestikoekeskukselle selkeästi nykyistä laajemmat valtuudet.
– Laajoihin valtuuksiin nähden kansalaiset ja kansanedustajat tietävät laitoksesta hyvin vähän. Puolustusvoimat on pyrkinyt salaamaan kaiken tiedon. Ulkopuolisilla ei ole ennen tätä ollut juurikaan mahdollisuutta arvioida, miten toiminta on järjestetty.
Mäkisen mielestä median tärkein tehtävä on seurata ja valvoa viranomaisten toimintaa ja tuottaa lukijoilleen riittävää ja totuudenmukaista tietoa yhteiskunnan tapahtumista.
Viestikoekeskuksesta ei ole kuitenkaan Mäkisen mukaan mahdollista saada muuta kuin viranomaisten itsensä antamaa tietoa, koska kaikki siihen liittyvät asiakirjat ovat salaisia.
– Asiakirjan leimaaminen salaiseksi on samanlainen viranomaisen päätös kuin vaikka toimentulotuen myöntäminen. Sitä pitää ja saa arvioida kriittisesti, Mäkinen sanoo.
Hänen mukaansa olisi syytä pohtia, onko näin tiukka salaisuus enää jatkossa perusteltua.
– Viestikoekeskuksen toiminta vaikuttaa järkevältä ja eikä näytä sisältävän epäkohtia, mutta ennen tätä siitä on ollut vain viranomaisten sana.
Kaikkea HS:n saamaa tietoa ei ole julkistettu.
Esa Mäkinen
Mäkisen mukaan HS on pyrkinyt artikkelissaan käsittelemään asiaa tasapainoisesti ja vastuullisesti.
– Kaikkea HS:n saamaa tietoa ei ole julkistettu, eikä julkisteta. Salaisia asiakirjoja on myös suojattu kuten niitä on syytä suojata.
– Asiakirjojen ja artikkelin julkaisemisen tärkein tarkoitus oli tuoda Viestikoelaitos julkisen keskustelun piiriin. Julkisuus voi tuntua aluksi kiusalliselta, mutta se yleensä tekee viranomaisten toiminnasta parempaa ja tehokkaampaa, Mäkinen sanoo.