Helsingin keskustaopiskelijat: Unicafe unohti tutkimustiedon ja ohitti päätöksenteossa omistajansa

Helsingin Keskustaopiskelijat on tyrmistyneitä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Unicafen päätöksestä lopettaa naudanlihan tarjoilu ravintoloissaan.

Päätöksessä ei ole huomioitu tutkittua tietoa kotimaisen lihan ympäristövaikutuksista, Helsingin keskustaopiskelijat toteavat tiedotteessaan.

Järjestö hämmästelee, ettei Unicafe ole huomioinut oman yliopistonsa tekemiä tutkimuksia, joiden tulosten perusteella kotimaisen naudanlihan ympäristövaikutus on ulkomailla tuotettua lihaa huomattavasti vähäisempää.

– Ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää vaihtamalla kaikki liha 100 prosenttisesti kotimaiseen lihaan, opiskelijaedustaja Eeva Linnainmaa sanoo.

–  Ilmastokeskustelu on tarpeellista mutta surullista on huomata syyttävän sormen osuvan liian helposti suomalaiseen viljelijään tai alaa opiskelevaan, hän lisää.

Helsingin Keskustaopiskelijat eivät myöskään niele Unicafen päätöksen syntyprosessia.

Asiasta ei keskusteltu ennakkoon ylioppilaskunnan edustajistossa tai hallituksessa, vaikka ylioppilaskunta onkin Unicafen omistaja.

Ruokavalio ja siihen liittyvät valinnat ovat Helsingin keskustaopiskelijoiden mukaan jokaisen henkilökohtaisia valintoja, joihin on tarjottava puolueettomia vaihtoehtoja.

– Se, että naudanlihan käytöstä luopumista markkinoidaan ympäristösyillä, vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja vie pahimmillaan pohjaa niiltä tutkimuksilta, joissa kotimaisen naudanlihan päästöt on todettu pieniksi, tiedotteessa summataan.

Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen hämmästelee, että naudanliha aiotaan korvata kanan ja porsaan lihalla.

– WWF:n vuonna 2017 tuottaman ruokaoppaan mukaan tehotuotetun kanan ja porsaan hiilidioksidipäästöt ovat jopa korkeammat kuin suomalaisen naudanlihan. Nyt järki käteen, ja katse tutkittuun kokonaisuuteen, kotimaisuusasteeseen ja myös kotimaisiin kasviksiin ja lihankorvikkeisiin, Piiparinen vaatii.

– Suomalainen nauta hyödyntää ihmisravinnoksi kelpaamatonta nurmea, joka toimii myös merkittävänä hiilidioksidin sitojana näillä leveyksillä. Lehmät myös pidentävät ravintoketjujamme hyödyntämällä muun ravinnon tuotannon sivuvirtoja kuten esimerkiksi rypsiöljystä sivutuotteena tulevaa rypsirouhetta, oluentuotannosta tulevaa mäskiä ja sokerintuotannosta tuleva melassia, , tiedotteessa kerrotaan.