Helsingin keskusta: Kasvu ei saa tuhota Helsingin luontoa

Helsinki

EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen EU-maissa, keskustan Helsingin piiri muistuttaa.

– Strategian mukaan on ensiarvoisen tärkeää paitsi ennallistaa metsiä, maita ja soita myös luoda viheralueita kaupunkeihin, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä riittävästi vuoteen 2030 mennessä, piiri toteaa Suomenmaan mielipidepalstalla.

– Mitä tekee Helsinki? Kukaan viiden suurimman puolueen pormestariehdokkaasta ei lupaa estää yhdenkään kaavahankkeen etenemistä estääkseen hankkeita nakertamasta kaupungin viheralueita (HS 4.6.2021). Kaupungin kasvua tavoitellaan joko aktiivisesti tai passiivisesti luontovaikutuksista piittaamatta.

Olisi syytä olla tarkempana, piiri hoksauttaa.

– Helsingin luonnon monimuotoisuusohjelman tilastotietojen valossa Helsingin metsäisiä alueita on 8340 hehtaaria ja suojeltuja metsäalueita 190 hehtaaria, mikä tarkoittaa prosentteina noin kahta. EU:n tavoite suojelun määrälle on 30 prosenttia maapinta-alasta.

Helsingin keskusta korostaa, että Suomen pääkaupunki on poikkeuksellisen rikas luontotyypeiltään ja lajistoltaan moniin Euroopan kaupunkiseutuihin verrattuna.

– Täällä on siis myös enemmän potentiaalia ja samalla vastuuta monimuotoisuuden suojelusta ja lajikirjon köyhtymisen vastustamisesta.

– Nimbyilyksi (Not In My Back Yard, ei minun takapihalleni) kutsutaan tyypillisesti omalle lähialueelle suunniteltujen ja omasta mielestä epämiellyttävien asioiden vastustamista. Nyt Helsingin päättäjät nimbyilevät monimuotoisuuden suojelussa. Vastuuta monimuotoisuuden suojelusta sysätään jonnekin muualle, keskustapiiri harmittelee.

Helsingin keskusta vaatiikin vahvoja toimia kaupungin monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Perustetaan Helsingin Kansallinen kaupunkipuisto, joka turvaa kokonaisvaltaisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperintökohteiden suojelun ja yksinkertaistaa kaavoitusprosesseja.

– Peruutetaan Malmin lentokenttäalueen suunniteltu rakentaminen, joka tuhoaisi kuudesosan uhanalaisten niittyluontotyyppien pinta-alasta.

– Nostetaan kaupungin strategiassa luonnon monimuotoisuuden suojelu ja lajikadon torjunta keskiöön.

Keskustapiiri peräänkuuluttaa kaupungin päätöksenteolta kunnianhimoa ja vastuullisuutta.

– Onko Helsingin päättäjillä rohkeutta ja kykyä kantaa oma vastuunsa monimuotoisuuden suojelusta? Vai eikö ’meidän takapihallamme’ monimuotoisuudella olekaan samaa arvoa kuin muualla maassa ja muualla Euroopassa?