Helsingin ja Turun junayhteyden nopeuttamisen vaihtoehdot on nyt vertailtu – mikään niistä ei maksa itseään takaisin rahassa
Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden hankearviointi on valmistunut, kertoo Väylävirasto. Hankearvioinnin mukaan mikään arvioiduista vaihtoehdoista ei tuota kustannustensa verran rahallista hyötyä.
Arvioinnissa oli mukana kolme vaihtoehtoa. Niistä ensimmäinen on 94 miljoonaa euroa maksava ja matka-aikaa 5–7 minuuttia nopeuttava pienten parannusten versio, joka tuottaisi suorina rahallisina vaikutuksina 70 senttiä käytettyä euroa kohden.
Toinen vaihtoehto on 2,2 miljardia maksava ja 10–12 minuuttia matkaa nopeuttava Rantaradan kaksiraiteistaminen, josta palautuisi vain 4 senttiä euroa kohden.
Kallein on 3,4 miljardia maksava nopein vaihtoehto, joka Espoo–Salo-oikoradan ja kaksiraiteisen Salo–Turku-välin avulla nopeuttaisi matkaa 30–33 minuuttia, mutta toisi takaisin 44 senttiä käytettyä euroa kohden.
Kaikkien vaihtoehtojen kannattavuus paranee, jos matkustajia on ennakoitua enemmän. Tähän voisivat hankearvioinnin mukaan johtaa esimerkiksi junaliikenteen kysyntää lisäävät voimakkaat liikennepoliittiset toimet.
Kolmesta vaihtoehdosta kaksi kalliimpaa mahdollistaisivat junatarjonnan lisäämisen Helsingin ja Turun välille, mutta selvityksen mukaan sille on tarvetta lähinnä ruuhkatunteina.
Rantaradan kaksiraiteistamisesta hankearviointi päätyi sellaiseen tulokseen, että se olisi ylimitoitettu matkustajamääriin ja hyötyyn nähden.
Kallein vaihtoehto taas mahdollistaisi Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisen lähijunaliikenteen käynnistämisen, jolloin lähijuna-asemien liepeillä voitaisiin kehittää maankäyttöä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi liikenneyhteyksiltään houkuttelevien asuntojen rakentamista.
Kaikkia hankevaihtoehtoja on verrattu sellaiseen vaihtoehtoon, jossa Rantaradalla tehdään ylläpitotoimia 59 miljoonan euron edestä, Espooseen rakennetaan kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden väliin 275 miljoonalla eurolla ja Turun ratapihalle ja Kupittaa–Turku-välin kaksoisraiteelle tehdään muutostöitä 60 miljoonalla eurolla.
Hankkeista arvioitiin myös muita kuin suoria rahassa mitattavia hyötyjä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ne vähentäisivät, mutta hyvin vähän. Hankkeet lisäisivät hieman Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja elinkeinoelämän vetovoimaa sekä laajentaisivat Etelä-Suomen työssäkäyntialueita.
Suurimmat hyödyt hankkeesta valuisivat Espoon, Lohjan ja Vihdin kiinteistömarkkinoille, Helsingin, Espoon ja Vantaan työmatkaliikenteelle, Turun, Salon ja Kaarinan yrityksille ja Uudenmaan aluetaloudelle.
Turun ja Helsingin välisen junayhteyden Turun tunnin juna -hanke on saanut EU:lta 37,5 miljoonan euron rahoituksen, ja samaa ratayhteyttä palveleva Espoon kaupunkiratahanke sai 11 miljoonaa euroa erillistä tukea.
Muita suunnitteilla olevia merkittäviä raidehankkeita ovat Tampereen ja Helsingin välillä kulkeva ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteeseen yhdistävä Suomi-rata sekä Helsingistä itään suuntautuva raideyhteys, joka todennäköisesti kulkisi Porvoon ja Kouvolan kautta.