Hävikkiruokaravintola noutaa rumat porkkanat ja tekee gourmet-ruokaa

Helsingissä vietettiin torstaina Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan avajaisia. Hävikkiruokaravintola Loop pyrkii koostamaan 90 prosenttia tarjonnastaan kauppojen hävikkiin menevästä ruoasta.

Ylijäämäisen ruoan hyödyntämiseen on tullut pikkuhiljaa erilaisia vaihtoehtoja Suomessa. Näin uskoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, joka on erikoistunut muun muassa kestäviin ruokavalintoihin.

– On olemassa esimerkiksi nettipohjaisia palveluja, joissa ravintolat voivat myydä ylimääräisiä annoksia. Jyväskylässä ja muuallakin Suomessa on myyty ylijäämäistä kouluruokaa ihmisille, Nikula sanoo.

Nikulan mukaan ruoantuotannolla on merkittävä rooli maailmanlaajuisessa vesipulassa ja metsäkadossa. Jokainen hukalta pelastettu ruokakilo säästää ympäristöä.

Ravintola Loop on osa From waste to taste -kiertotaloushanketta, joka pyrkii vähentämään ruokahävikkiä. Ravintolan tilat ovat Lapinlahden sairaalassa, jossa on ennen toiminut muun muassa syömishäiriöosasto.

Loopin hankepäällikön Johanna Kohvakan mukaan suuri osa ruoasta saadaan lahjoituksina, mutta osa ostetaan.

– Haluamme vastata ruoka-aineallergioihin. Ostamme esimerkiksi gluteenittomia jauhoja, sillä kaikkea tällaista ei tule automaattisesti. Ostamme myös paljolti päiväysmerkittyjä tuotteita, käyriä kurkkuja tai rumia porkkanoita, sanoo Kohvakka.

Kohvakan mukaan lähetit noutavat ruoan kaupoista ja huolehtivat siitä, ettei kylmäketju katkea.

Kuljetuksen jälkeen tuotteet lajitellaan ravintolassa. Ravintola pystyy ennakoimaan tarjontaa pakastamalla osan ruoasta, sillä Eviran sääntöjen mukaan ruokaa voi pakastaa kahden kuukauden ajan.

– Ravintolan ruokalista muotoutuu yleensä vasta saman päivän aamuna, eikä viikon ruokalistaa pystytä koskaan julkaisemaan aikaisemmin. Joka päivä on kuitenkin tarjolla kasvis- ja lihalautanen.

Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa heitetään syömäkelpoista ruokaa menemään 400–500 miljoonaa kiloa vuosittain. Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksien, kaupan, ravintoloiden ja teollisuuden osalta.

K-ruokakaupoissa syömäkelpoista ruokahävikkiä ohjataan ensisijaisesti ruoka-apuun ja jonkin verran eläinten rehuksi, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Syömäkelvottomasta ruokahävikistä tehdään alueellisesti biokaasua ja etanolia sekä ohjataan kompostointiin.

S-ryhmän vähittäiskaupan suunnittelujohtajan Mika Lyytikäisen mukaan kaikki ruokahävikki menee hyötykäyttöön, eikä kaatopaikalle mene mitään.

Lyytikäinen pitää hävikkiruokaravintola Loopin kaltaista toimintaa parempana vaihtoehtona kuin esimerkiksi ruokahävikkilakia, jonka aloite on eduskunnan käsittelyssä.

– Meille laki ei juurikaan merkitsisi muutosta nykyiseen. Ainoa, mitä siitä voi aiheutua, on lisää byrokratiaa meille. Mietityttää, heikentäisikö se tällaisten uusien innovaatioiden syntymistä, Lyytikäinen sanoo.