Häpeä voi estää avun hakemisen
Suomessa on tarjolla hyvää ja tehokasta hoitoa alkoholiongelmiin, vakuuttaa ylilääkäri Markus Partanen A-Klinikalta. Apua voi hakea esimerkiksi terveyskeskuksen kautta.
– Vaikka ihmiset ovat yleisesti ottaen valveutuneempia ja osaavat hakea ongelmiinsa apua, erityisesti ikääntyneiden keskuudessa alkoholinkäyttöön liittyy edelleen häpeää, ja moni hakee apua vasta, kun alkaa tulla jo haittoja.
Partanen nostaa esille Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n muutamia vuosia sitten tekemän kyselyn, jossa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä siitä, kenen kanssa heidän olisi luontevinta ottaa päihdeasiat puheeksi. Valtaosa ikääntyneistä valitsi helpoimmaksi kontaktiksi terveydenhuollon henkilöstön.
– Mielestäni kyselyn tulos oli positiivinen, ja toivon sen rohkaisevan sote-alan ammattilaisia ottamaan asian avoimemmin puheeksi. Potilaiden voi olla vaikea kertoa alkoholinkäytöstään oma-aloitteisesti, mutta kun sitä kysytään suoraan, he usein vastaavat rehellisesti, jolloin ongelma saadaan työn alle.
Partasen mukaan hoitoon hakeutumiseen voi havahduttaa se, jos jokin tärkeäksi koettu asia jää alkoholin takia tekemättä tai kokematta. Osa ikääntyneistä ei ole saanut alkoholinkäyttönsä takia nähdä esimerkiksi lapsenlapsiaan, mikä on ollut monelle kipeä paikka ja voinut toimia motivaationa muutokseen. Myös esimerkiksi vakava sairastuminen voi käynnistää elintaparemontin.
Partanen uskoo, että tällä hetkellä yhä useampi alkoholin riskikäyttäjä kyseenalaistaa juomistaan yleisen taloustilanteen ja hintojennousun takia.
– Alkoholiin saa menemään paljon euroja, jolloin edessä voi olla kiperiä kysymyksiä: onko lisäksi varaa myös ruokaan ja lääkkeisiin?
THL:n toteuttaman päihdetapauslaskennan mukaan yli 65-vuotiaiden hoitoon hakeutuminen alkoholinkäytön takia ei ole lisääntynyt reilussa kymmenessä vuodessa.