Hanhipelloista etsitään ratkaisua valkoposkihanhien aiheuttamille satovahingoille – toimivuudesta ei tutkimustietoa
Pohjois-Karjalassa haetaan vastausta siihen, olisiko hanhipelloista ratkaisuksi valkoposkihanhien aiheuttamiin satovahinkoihin.
Pohjois-Karjala on aluetta, jossa valkoposkihanhet aiheuttavat toistuvasti mittavia vahinkoja maataloudelle.
Tohmajärven, Kiteen, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun viljelijöille on lähetetty kysely, jossa tiedustellaan viljelijöiden näkemyksiä hanhiongelman ratkaisemiseksi sekä halukkuutta tarjota maitaan hanhipelloiksi.
Hankkeen takana ovat ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Pohjois-Karjalan ely-keskus.
Hanhipelto on hanhien ruokailuun ja lepoon tarkoitettu peltoalue, jossa ne saavat häiriöttä ruokailla ja levätä.
– Hanhipellot voivat vähentää satovahinkoja, jos linnut saadaan ohjattua niille tehokkaasti. Tärkeä osa hanhipeltokonseptia on myös onnistunut hanhien karkottaminen hanhipeltoon kuulumattomilta viljelyksiltä. Kustannustehokkaiden karkotusmenetelmien löytäminen ja toteuttaminen laajoille alueille on vaikeaa, mutta hankkeessa kokeillaan eri vaihtoehtoja, kertoo tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta tiedotteessa.
Forsmanin mukaan hanhipeltojen toimivuudesta ei ole tutkimustietoa, ja hankkeessa lähdetään vasta selvittämään, toimivatko hanhipellot maatalousvahinkojen vähentämiseksi.
Valtio korvaa hanhien aiheuttamat vahingot jatkossakin sekä hanhipelloilla että muilla viljelysalueilla. Hanhien muuttoaikojen ulkopuolella hanhipeltoja voi käyttää normaaliin tapaan maataloustuotannossa.
Kaksivuotisen Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hankkeen tavoitteena on perustaa hanhipeltokokonaisuuksia valkoposkihanhien tunnetuille ruokailualueille Pohjois-Karjalaan vuosina 2021 ja 2022.
Lisäksi selvitetään, lieventävätkö hanhipellot vahinkoja, kuinka tehokkaita erilaiset karkotuskeinot ovat sekä millaista on hanhien resurssinkäyttö ja ympäristövaikutukset.
– Hankkeessa syntyviä tuloksia ja toimintamalleja voidaan soveltaa tulevaisuuden maatalouden ja luonnonsuojelun politiikkaratkaisuissa, Forsman kertoo.
Käynnissä oleva kysely on alustava tiedustelu viljelijöiden halukkuudesta tarjota maitaan hanhipelloiksi.
Pian kyselyn päättymisen jälkeen Lukesta otetaan yhteyttä viljelijöihin. Tavoitteena on löytää hanhien keskeisiltä ruokailualueilta mieluiten yli 50 hehtaarin suuruisia yhtenäisiä peltoalueita, joilla kasvaa hanhia houkuttelevia ravintokasveja.
Valkoposkihanhien Barentsinmeren kanta on kasvanut voimakkaasti 1970-luvun lopun muutamasta kymmenestä tuhannesta yksilöstä nykyiseen noin 1 600 000 yksilöön.
Samaan aikaan Suomen läpi keväisin ja syksyisin muuttavien valkoposkihanhien määrä on kasvanut, ja samalla myös hanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Vuonna 2020 valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen arvo oli jo yli 3 miljoonaa euroa.
Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. EU:n erityisesti suojelemaa lajia ei mikään jäsenmaa voi säätää riistalinnuksi.
Joissain EU-maissa valkoposkihanhia on kuitenkin ammuttu karkotustarkoituksessa, ja Suomessa tätä kokeiltiin ensi kerran viime syksynä.
Valkoposkihanhen päätalvehtimisalueilla Hollannissa, Tanskassa ja Saksassa hanhia ammutaan vuosittain 50 000 – 70 000 yksilöä viljelysten turvaamiseksi.