HAMA-verkosto avaa päättäjien silmät: "Ei ruikutusta, vaan oikeaa tietoa maaseudun mahdollisuuksista"
Jos joku päättäjä yhä edelleen jaksaa kritisoida yhteisen rahan kylvämistä maaseudun elättämiseen, niin uunituore strategiateos voi herättää myös toisenlaisia ajatuksia. Mikäli haluaa uskoa tosiasioihin.
Mahdollisuuksien täyttämä visio on tavoitteena, kun Maaseutupolitiikan neuvosto hyväksyi joulun alla yksimielisesti Harvaan asutun maaseudun (HAMA) kehittämisstrategian vuosille 2017–2020.
– Harvaan asuttu maaseutu on suuri resurssi, jota on hyödynnettävä koko maan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Kun laadimme strategiaa, niin emme halunneet luoda mitään ruikutuspolitiikkaa, vaan levittää oikeaa tietoa, painottaa HAMA-verkoston puheenjohtajana pitkään toiminut Tytti Määttä.
Strategia toimii samalla päätöksiä tukevana tietopakettina. Harvaan asutulla alueella sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomistakin raaka-aineista.
Tytti Määttä suosittelee strategiaan perehtymistä kaikille vastuunsa tunteville päättäjille. Näin saadaan potentiaali hyödynnettyä täysimääräisesti.
– Se on kansanedustajillekin tarpeellinen käsikirja maaseudun mahdollisuuksista. Maaseudun oloja tuntevia kansanedustajia on toki ollut mukana myös strategiaa laatimassa, hän muistuttaa.
Kattava ja monipuolinen paketti käsittelee niin palveluita, infraa, turvallisuutta kuin monia muitakin elämän osa-alueita. Mukana on myös toimenpiteitä ja ehdotuksia asioiden korjaamiseksi
Jotta toimenpiteet saadaan vietyä käytännön tasolle, pitää taustat olla hallussa.
Käsitteiden oikea ymmärtäminen ei ole Tytti Määtän mukaan tänä päivänä mikään itsestäänselvyys.
– Jos puhutaan biotaloudesta, niin moni ymmärtää sen pelkästään puun kanssa tapahtuvaksi toiminnaksi.
– Todellisuudessa kyse on lukemattomista muistakin luonnonvaroista aina marjojen ja kasvien jatkojalostuksesta lähtien.
Oikean tiedon jakaminen on tarpeen myös maaseudun ja kaupunkien keskinäisen vuoropuhelun parantamiseksi.
Vaalan kunnanjohtajana toimivan Tytti Määtän mielestä osaaminen ja työvoima pitäisi saada kohtaamaan huomattavasti nykyistä paremmin.
– Asetelma ei ole enää aina niin, että maaseutu on kaupungin työvoimareservi, vaan jopa toisinpäin. Messuilla minulle ihmeteltiin, että teilläkö on siellä maaseudulla työpaikkojakin.
– Vastasin, että meillä on jopa työvoimapula. Betonielementtitehtaalle on jo vuoden ajan etsitty työntekijöitä ja Transtechin vaunutehtaalle tulee jatkuvasti uusia tilauksia, Määttä kertoo esimerkkejä.
Tytti Määttä on tyytyväinen, että HAMA-verkoston työ on koettu tärkeäksi ja saanut jatkaa toimintaansa myös niukkenevien resurssien aikana.
Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimiva maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen suitsutti verkoston työtä jo strategian luovutustilaisuudessa.
Harvaan asutut alueet muodostavat Tiilikaisen mukaan Suomen biotalouden kasvun moottorin.
– HAMA-alueilla syntyy viennin kasvua, minkä lisäksi ne houkuttelevat lisää matkailua Suomeen ja tuottavat hyvinvointia kaikille suomalaisille, ministeri muistutti tuolloin.
Investointeja pitää pystyä tekemään harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi vakuusongelmaan on tartuttava poliittisesti.
Kimmo Tiilikainen
Tiilikainen kiinnitti huomiota myös strategiassa mainittuihin ongelmiin ja niiden korjaamiseen.
– Investointeja pitää pystyä tekemään harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi vakuusongelmaan on tartuttava poliittisesti, ministeri lupaili.
Tytti Määtän mielestä Tiilikainen pureutui hyvin akuuttiin ja samalla hankalaan aiheeseen.
– Monilla harvaan asutun alueen yrityksillä ja jopa kotitalouksilla on vaikeuksia saada rakentamisen rahoittamiseen lainaa. Tämä heikentää yritysten mahdollisuutta investoida alueelle ja kehittää toimintaansa.
– Odotamme mielenkiinnolla, mitä ratkaisuja valtiovallalta on tulossa.