Halutaanko vauvalat takaisin päiväkoteihin tai työttömät äidit pois hoitovapaalta? – asiantuntijat toivovat monipuolisempaa pohdintaa kotihoidontuesta

Kotihoidontuki

Ehdotukset lasten kotihoidontuen leikkaamisesta tai poistamisesta nousevat esiin tämän tästä.

Nyt Helsingin Sanomat (HS) uutisoi, että sen tietojen mukaan taloustieteilijöistä ja sosiologeista koostuva työryhmä on esittämässä hallitukselle kotihoidontuen poistamista kokonaan, koska se voisi pitkällä aikavälillä lisätä ennen kaikkea naisten työllisyyttä noin 10 000 hengellä.

Ehdotus tuskin toteutuu, sillä hallitusohjelmaan on keskustan vaatimuksesta kirjattu kotihoidontuen jatkuvan nykymuotoisena.

Kotihoidontuki on keskustalle tärkeä etenkin perheiden valinnanvapauden näkökulmasta. Julkisuudessa on silti hämmästelty sitäkin, miksi sen leikkaus ei kelpaa keskustalle työllisyystoimeksi.

Kotihoidontuen poisto olisi suuri muutos myös kunnille, jos lapsia tulisi päivähoitoon heti vanhempainrahakauden päätyttyä. Lapsi on tuolloin noin yhdeksän kuukauden ikäinen.

Pienten lasten kotihoito tulee kunnalle edullisemmaksi kuin varhaiskasvatus, vaikka kotihoidontuen päälle maksettaisiin myös kuntalisää.

Alle 3-vuotiaan lapsen varhaiskasvatuksen todellinen kustannus on vähän alle 20 000 euroa vuodessa, eli reilusti yli 1 000 euroa kuukaudessa, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen kertoo.

– Neljää alle 3-vuotiasta lasta kohti tarvitaan yksi työntekijä, kun yli 3-vuotiaiden kohdalla yksi työntekijä riittää seitsemää lasta kohti. Varhaiskasvatuksen opettajista on jo nyt kova pula, mutta heidän määränsä pitäisi arvioida kokonaan uudelleen, jos kotihoidontuki loppuisi, hän uskoo.

Lisäksi uusi varhaiskasvatuslaki kiristää vaatimuksia henkilökunnan koulutustasosta. Vuodesta 2030 lähtien päiväkodissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto.

Lahtisen mielestä kotihoidontukea pitäisi tarkastella huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin työllisyyden kannalta.

– Varhaiskasvatuksen kustannuksia ei kompensoitaisi 10 000 työpaikalla, hän toteaa.

Päiväkodit olisivat myös uudessa tilanteessa, jos hoitoon tulisi paljon vauvaikäisiä. Alle vuoden ikäisen lapsen ei tulisi esimerkiksi syödä suolaista ruokaa tai juoda lehmän maitoa, ja päiväuniakin tarvitaan yleensä useammat päivässä. 

– Palattaisiin sellaiseen vuosikymmenien takaiseen aikaan, jolloin puhuttiin vauvaloista. Päiväkodeissa oli erityisesti vauvoille rakennettuja tiloja, ja hoidossa huomioitiin vauvojen nukkumisrytmit, ruokahuollot ja muut vaatimukset. Kaikki tällaiset asiat pitäisi miettiä uusiksi.

Lahtinen toteaa, että ensin pitäisi tietysti seurata perheiden tekemiä ratkaisuja ja sitä, miten varhaiskasvatuksen käyttäminen muuttuisi.

Kelan tutkija Tapio Räsänenkin sanoo, että julkisessa keskustelussa ei ole juuri huomioitu on sitä, että kotihoidontuki on kunnalle edullinen tapa hoitaa lapsia.

– Kaikki lastenhoito on Suomessa jollain tavalla julkisesti tuettua, oli se sitten päivähoitoa, yksityistä päivähoitoa tai kotihoitoa.

Räsänen arvioi, että työsuhteessa olevat äidit saattaisivat hoitaa lasta kotona joitakin kuukausia korvauksetta, jos kotihoidontuki poistettaisiin. Vailla työsuhdetta olevat äidit puolestaan siirtyisivät vanhempainrahakauden jälkeen muiden etuuksien saajiksi ja työttömiksi työnhakijoiksi.

Pitkät kotihoidontukijaksot ovat vähentyneet viime vuosina, Räsänen toteaa.

– Kotihoitojakson pituus vaihtelee sen mukaan, mikä työmarkkina-asema äidillä on ennen lapsen syntymää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi kertoo HS:lle pitävänsä työryhmän arviota 10 000 naisen työllistymisestä suurena.

Tapio Räsänen uskoo kotihoidontuen poiston työllisyysvaikutuksen perustuvan siihen, että vakituisessa työssä olevat saattaisivat taloudellisista syistä palata töihin yhtä tai kahta kuukautta nykyistä aikaisemmin.

Vauvaloiden aikaan palaaminen ei ole tällä hetkellä vanhempien toiveiden mukaista.

Ylen selvityksen mukaan varhaiskasvatuksessa aloittavien lasten mediaani-ikä on 1 vuotta 10 kuukautta. Se vastaa myös sitä ikää, jota vanhemmat yleisimmin pitävät sopivana päivähoidon aloittamiseen.

Kelan viimesyksyisen kyselyn perusteella vanhemmat yleisimmin haluavat lapsen olevan tuolloin 1,5–2-vuotias.