Hallitus voi leikata eläkeläisiltäkin – näin kolme mahdollista säästökeinoa näkyisivät eläkeläisen kukkarossa
Eläkeläisetkin voivat joutua osallistumaan hallituksen säästötalkoisiin. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vahvistanut, että eläkkeistä ainakin keskustellaan, kun lisäleikkauskohteita etsitään.
Valtiovarainministeriö (VM) on meno- ja rakennekartoituksessaan pitänyt työeläkeindeksien leikkauksia esillä. Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan teettämän analyysin mukaan työeläkkeiden indeksoinnin muuttaminen on ainoa nopeavaikutteinen tapa alentaa maksussa olevia eläkkeitä.
Hallitus kokoontuu noin viikon kuluttua päättämään vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta ja kehyksistä.
Käytännössä työeläkkeiden indeksikorotusta voi joko pienentää tai sen voi jäädyttää kokonaan. Hallitus voisi myös esimerkiksi perua kautensa alussa tekemänsä alennuksen hyvätuloisten eläkkeensaajien solidaarisuusveroon eli niin sanottuun raippaveroon.
Esimerkiksi Alexander Stubbin (kok.) hallitus toteutti vuonna 2015 työeläkkeen indeksikorotukset 0,4 prosentin suuruisena, kun normaali tarkistus olisi ollut 1,1 prosenttia.
STT pyysi Eläketurvakeskusta (ETK) arvioimaan leikkausten vaikutukset eläkkeensaajille, jos nykyinen hallitus päätyisi vastaavankaltaiseen ratkaisuun kuin vaikkapa Stubbin hallitus.
1. Eläkeindeksin korotuksen pienentäminen
ETK:n tämänhetkinen arvio ensi vuoden työeläkeindeksin muutoksesta on 1,8 prosenttia. Lopullinen arvo selviää lokakuussa siihen mennessä toteutuneen hinta- ja ansiokehityksen perusteella.
– Jos vuoden 2025 alussa tehtäisiin prosenttiyksikön normaalisääntöä pienempi indeksikorotus, säästöä tulisi noin 340 miljoonaa euroa, arvioi STT:lle laskelman tehnyt kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki ETK:sta.
Yhden vuoden indeksileikkauksen tuoma säästö olisi oleellisesti saman suuruinen myös vaalikauden lopussa.
Esimerkiksi 2 000 euron suuruisessa eläkkeessä prosenttiyksiköllä leikattu indeksikorotus tarkoittaisi 20 euroa pienempää korotusta vuonna 2025 kuin normaalisti tulisi.
ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo, että prosentuaalisissa indeksimuutoksissa rahaa säästyy aina enemmän korkeammista eläkkeistä.
2. Eläkeindeksin jäädyttäminen kokonaan
Jos vuoden 2025 alussa ei tehtäisi lainkaan työeläkeindeksin mukaisia korotuksia eli indeksi jäädytettäisiin vuodeksi, säästyisi arviolta noin 620 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi 2 000 euron suuruisessa eläkkeessä 1,8 prosentin indeksikorotus olisi 36 euroa. Jos indeksi jäädytettäisiin, jäisi tämä korotus siis saamatta.
– Työeläkejärjestelmän tämänhetkisen rahoitustilanteen näkökulmasta toimenpide on tarpeeton, mutta se, miksi se ylipäätään on keskustelussa johtuu siitä, että valtion tulot ja menot ovat niin kovassa epäsuhdassa, että hallitus joutuu pakostakin miettimään tällaistakin keinoa, joka ei ole tehokkain, arvioi Kautto.
3. Verotus apuvälineeksi
Säästö jakautuisi kummassakin tapauksessa yksityisen ja julkisen sektorin työeläkelaitosten sekä valtion kesken.
Kautto toteaa, että yksityisen sektorin työeläkkeiden indeksitarkastuksen pienentäminen pienentää valtion verotuloja. Hän arvelee, että jos hallitus haluaa parantaa hyötysuhdetta indeksisopeutuksesta, se voi miettiä myös verotusta apuvälineenä.
– Esimerkiksi hallituksen jo tekemän solidaarisuusveron muutoksen peruminen olisi hallituksen näkökulmasta varmasti aika ikävää, mutta sitä kautta suurituloisiksi määritellyt eläkkeensaajat maksaisivat saamastaan työeläkkeestä isompaa veroa. Siinä tapauksessa hyötyä voisi saada muualtakin kuin eläkkeistä.