Hallitusrintama rakensi oppivelvollisuuden jatkamisesta suurta yhteiskunnallista tarinaa – oppositio viljeli pessimismiä ja valitteli

Oppivelvollisuusuudistus

Hallituspuolueet hehkuttivat oppivelvollisuuden pidentämistä suureksi, merkittäväksi ja historialliseksi uudistukseksi, kun asia tuotiin valiokunnasta palautekeskusteluun.

Siinä missä hallituspuolueiden edustajat kehuivat saavutusta ylisanoin, oppositio heitteli nuivia ja happamia huomioita uudistuksen kalleudesta ja tehottomuudesta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki piti uudistuksen puolesta suoranaisen palopuheen. Arhinmäen mukaan tänä päivänä pelkkä peruskoulututkinto ei enää riitä, sillä sen pohjalta on vaikea löytää työtä ja paikkaa yhteiskunnasta.

– Tämä on historiallinen päivä, tämä on merkittävä päivä, tämä on päivä, joka on jatkoa sille vuoden 1921 oppivelvollisuuslaille, vuoden 1968 perusopetuslaille — ja nyt, vuonna 2020, tulemme päättämään oppivelvollisuuden korottamisesta 18 vuoteen.

Arhinmäen mukaan vuonna 1968 peruskoulu-uudistus sai osakseen kovaakin kritiikkiä, mutta päätöstä kritisoi enää tänä päivänä tuskin kukaan.

– Uskon, että historia tulee näyttämään myös tämän päivän ja tämän uudistuksen merkityksen koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho huomautti, että moni toiselle asteelle hakeutunutkaan ei selviä siellä muun muassa liian vähäisen lähiopetuksen ja oppilashuollon vuoksi.

– Tässä tilanteessa on hiukan erikoista, että hallitus haluaa käyttää rahaa maksuttomiin oppimateriaaleihin, joita suurin osa meistä ei tarvitse. Voidaan perustellusti sanoa, että kyseessä on tulonsiirto köyhiltä hyvätuloisille ja tietysti kustantajille.

Halla-ahon mielestä uudistus ei osu koulupudokkuuden syihin ja sillä voi olla tavoitteen kannalta jopa kielteisiä vaikutuksia.

Keskustan Pasi Kivisaari hämmästeli Halla-ahon puheita tulonsiirrosta hyväosaisille.

– Jos asia on näin, niin onko nykyinen perusopetuksen maksuttomuus tulonsiirto hyväosaisille? Ja jos olette sitä mieltä, niin pitäisikö teidän mielestänne perusopetuksen maksuttomuudesta tinkiä? 

Kivisaaren mukaan keskusta pitää oppivelvollisuuden pidennystä hyvin käytännönläheisenä ja arkijärkisenä uudistuksena.

– Myös monet taloustieteilijät, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Vesa Vihriälän johtama talouden jälleenrakennustyöryhmä ovat suositelleet oppivelvollisuusiän korotusta, ja näin hallitus tekee.

Kokoomuksen Sari Sarkomaa luonnehti uudistusta koulutusleikkaukseksi.

– Helsingissä osittain on maksuttomuutta kokeiltu, ja meidän asiantuntijat toteavat, että tämä esitys on 40 prosenttia kalliimpi kuin hallitus väittää. Tämä johtaa kunnissa koulutusleikkauksiin. Kaikkein eniten kärsivät juuri he, jotka apua tarvitsevat.

Keskustan Jouni Ovaska kehotti kokoomuslaisia ajattelemaan uudistusta ikään kuin veronkevennyksenä niille perheille jotka eivät tätä rahaa tarvitse.

– Mutta moni perhe tässä maassa tarvitsee tätä rahaa, vaikka olisi keskituloinen tai vähän sen alle. Tämä tulee auttamaan ennen kaikkea niitä perheitä.

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ei pitänyt kokoomuksen vastustusta yllättävänä.

– Kokoomus jää historiaan väärälle puolelle, ja se jäi historian väärälle puolelle jo aikoinaan vastustaessaan peruskoulu-uudistusta.

Useat kokoomuksen edustajat viittasivat OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen lehtihaastatteluun, jossa tämä epäili peruskoulusta joten kuten selviytyneiden ongelmaoppilaiden selviytymistä ammatillisessa koulutuksessa. Kokoomusedustajille huomautettiin OAJ:n kuitenkin kannattavan uudistusta.

Sivistysvaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Paula Risikko sanoi, ettei jaa Luukkaisen pessimismiä asiassa.

– Itsekin OAJ:n jäsenenä totean sen, että minä uskon näihin nuoriin, jos heihin satsataan, ja pitää vain satsata aikaisemmassa vaiheessa.

Risikon mukaan nuorten ongelmien hoitoon pitää satsata ja auttaa heitä pärjäämään.

– Ei olla kuten Olli Luukkainen, joka heti sanoo, että eivät he pärjää kuitenkaan — totta kai he pärjäävät, kun heihin vain satsataan, ja siitä syystä olisin laittamassa kaikki paukut nimenomaan siihen, että siellä varhaisemmassa vaiheessa autettaisiin räätälöidysti, jo siellä varhaiskasvatuksessa, Risikko totesi.