Oppivelvollisuuden laajentaminen etenee – Ovaska hehkuttaa uudistusta, jollaista "ei ole tehty sitten peruskoulun"
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö oppivelvollisuuden laajentamisesta valmistui myöhään perjantai-iltana. Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska on tyytyväinen siihen, että uudistus on nyt tässä pisteessä.
Hän kertoo, että valiokunta istui eduskunnassa iltakymmeneen asti.
– Epäilin, että oppositio yrittää jarruttaa uudistuksen viimeistelyä vielä viime hetkellä, mutta saimme mietinnön valmiiksi. Nyt asia asia etenee täysistunnon käsittelyyn, Ovaska sanoo tiedotteessa.
Hallituksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon. Se on jatkossa maksutonta 21 ikävuoteen saakka. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 vuoteen.
Ovaska korostaa, että uudistus on tärkeä panostus nuorten koulutustason nostamiseksi. Tällaista uudistusta ei olla tehty sitten peruskoulun, hän sanoo.
– Keskusta, RKP ja vasemmistopuolueet yhdessä ovat saaneet aikaan esityksen, jossa halutaan nostaa koulutustasoa, huolehtia jokaisesta lapsesta ja nuoresta sekä helpottaa perheiden taloustilannetta.
Ovaska sanoo liian monen nuoren jäävän koulutuksen ulkopuolelle.
– Joillekin se on ollut myös vaihtoehto ammatillisen koulutuksen ja lukion ohella. Enää se ei käy.
Ovaskan mukaan oikeisto-oppositio on esittänyt lähinnä taloudellisia epäilyjä uudistuksen toteuttamisesta, aivan kuten peruskoulunkin kohdalla.
Paula Risikon (kok.) johtaman valiokunnan mietintö sisältää vastalauseet kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajilta.
Ovaska epäilee kokoomuksen vastustavan oppivelvollisuuden pidentämistä myös ideologisista syistä.
– Peruskoulu-uudistuksen jälkeen suomalaista koulutusjärjestelmää ei ole perustavalla tavalla uudistettu, vaikka maailma ympärillämme on muuttunut. Työelämän osaamisvaatimukset edellyttävät koulutustason nostoa. Uudistus on pitkällä aikavälillä merkittävä taloutta vahvista toimenpide, Ovaska painottaa.
Opettajakansanedustaja Ovaska alleviivaa uudistuksen merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta. Nuoremmista ikäluokista jopa 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa, hän sanoo.
– Ongelmaan on pyritty vaikuttamaan monilla hankkeilla, kuten yhteiskuntatakuulla, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Nyt siihen puututaan rakenteellisen tason uudistuksella.
Ovaskan mukaan oppivelvollisuuden laajennus antaa kunnille nykyistä tehokkaammat työkalut puuttua koulupudokkaiden tilanteisiin. Toisaalta uudistus varmistaa sen, ettei toisen asteen koulutus jää kenelläkään rahasta kiinni.
– Jopa tuhansia euroja maksavat toisen asteen koulutuksen oppimateriaalit ovat jatkossa maksuttomia. Tämä on merkittävä helpotus monen perheen arkeen.
Ovaska sanoo olevansa erityisen tyytyväinen uudistuksen tarjoamaan jouston mahdollisuuteen.
– Jokaiselle nuorelle räätälöidään oma henkilökohtainen koulutuspolku ja oppivelvollisuuden tai -oikeuden voi suorittaa lukion tai ammatillisen oppilaitoksen ohella esimerkiksi kansanopistossa tai oppisopimuksella, hän toteaa.
Uudistus koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.
