Hallituksen uusi periaatepäätös maahantulon helpottamisesta tulossa ensi viikolla

Ministeriöissä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten paljon maahantuloa kannattaa helpottaa.
Koronarajoitukset

Hallituksen periaatepäätös maahantulon helpottamisesta on valmistumassa ensi viikolla.

Malli on tiettävästi jo olemassa, mutta siihen haetaan vielä kaikkien puolueiden yhteistä näkemystä ja selvitetään yksityiskohtia.

Periaatepäätöksen luonnos perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarkentuneisiin mallinnuksiin. Eri ministeriöissä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten paljon matkustamista Suomeen voidaan helpottaa.

Tavoitteena on ollut, ettei päätös vaatisi erillistä neuvottelua, vaan se voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä syyskuulta voimassa olevaa periaatepäätöstä päivittämällä. Ministeriöt valmistelevat omat kantansa virkamiestyönä ja hallitus tekee kokonaisarvion.

Edellisessä valtioneuvoston periaatepäätöksessä riskimaan raja oli 25 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden kahdessa viikossa. Sitä on tarkoitus nyt päivittää ylöspäin, koska yksikään Euroopan maa ei enää alita sitä.

Ongelma on tiettävästi muun muassa se, etteivät ilmaantuvuusluvut ole välttämättä kaikkien maiden kohdalla ajantasaisia tai muuten luotettavia. Myöskään lähtömaiden testit tai todistukset eivät välttämättä ole luotettavia.

Uuden mallin mukaan Suomeen pääsy korkeidenkin tartuntalukujen maista perustuisi koronaviruksen testaukseen.

Testaus koskisi 23. marraskuuta alkaen Suomeen saapuvia matkustajia. Tuolloin loppuu Suomen EU:n komissiolta saama jatkoaika maahantulorajoituksille Schengen-maissa.

–  Vaikka valtioneuvosto miten sujuvoittaisi matkailua Suomeen periaatepäätöksellään, se ei poista alueiden toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksia tai vastuita, eikä muuta tartuntatautilain mukaisia toimivaltuuksia, sosiaali- ja terveysministeriöstä tähdennetään.

Alueiden terveysviranomaiset voivat edelleen tehdä koronatestejä ja määrätä karanteeneja riskimaista saapuville ulkomaalaisille, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Esillä on ollut malli, jonka mukaan yli kolme vuorokautta maassa viipyviltä matkustajilta vaadittaisiin yhä lähtömaassa tehdyn testin lisäksi Suomessa toinen testi.

Se tehtäisiin jo esimerkiksi lentokentällä, eikä karanteenia vaadittaisi, elleivät alueelliset terveysviranomaiset katso sitä tarpeelliseksi.

Myös liikenne- ja viestintäministeriön maahantulotestausta koskevan lakiesityksen jatkoviilaus alkaa ensi viikolla.

Perustuslakivaliokunta havaitsi siinä isoja ongelmia torstaina antamassaan lausunnossa.

Kommentit (1)

  • Lukija26

    Jos Suomi haluaa nostaa työllisyysatetta (pitäisi olla muiden pohjoismaiden tasolla ),jotta menot ja tulot kohtaisivat on sen tehtävä radikaaleja parannuksia myös työvoiman liikkuvuuden ja nopean muuntokoulutuksen lisäksi ,helpottamalla varsinkin nuorten pääsyä työmarkkinoille . Jos katsomme Puolan ja Saksan tilanetta on lähialueelta mm.Ukrainasta ja sen lähimaista tulossa nopeasti sopeutuvaa työvoimaan näihin maihin . Tämä voi olla monelle ehkä Suomeenkin aikoinaan havitelleille teollisuuden – ja elinkeinoelämän päätäjille tehdä päätös siirtääkin inveistointikohde mm. Puolaan ja Saksaan . Jotka ovat osaltaan helpottaneet maahantulokriteerejä ja jossa työvoiman kysyntä on edelleen korkealla tasolla ja tulee kasvamaan entisestään .
    Lukekaapa HS – sanomia : 19.10 . Eihän tämä poikkea ajoista (-60 ja -70 luvuilla )kun Suomessa oli kova muuttoliike Ruotsiin ,joka tarvitsi silloin voimakkaasti työvoimaa ,joka sopi hyvin työtä aloitteleville nuorillemme . Valitettavasti liian moni jäikin sinne lopullisesti , kun kielitaito kehittyi työn osaamisen lisäksi sekä lisä -kouluttautuminen alkoi sujumaan myös uudessakin ympäristössä . Myös liian heikot syntyvyysluvut eivät lupaa tiukan maahantulokielteisyyden vuoksi meille suomalaisille kovin hyvää tulevaisuutta nykyhetkelläänkään .

    Seppo Kotaniemi
    Keski-Suomi ,Äänekoski

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen