"Hallituksen heikoin kohta" – kielteinen linja työperäiseen maahanmuuttoon tulppaa talouskasvua, sanoo Matti Vanhanen
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus estää talouskasvua itse kielteisellä suhtautumisellaan työperäiseen maahanmuuttoon, arvioi entinen pääministeri, valtiovarainministeri ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen muistuttaa, että talouskasvu edellyttää aina sekä tuottavuuden kasvua että työvoiman määrän lisäystä.
– Hallituksen ehkä heikoin kohta talouskasvun vauhdittamisessa on suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon. Se on suorastaan kielteinen ja sillä puolella ei ole ainuttakaan toimenpidettä, jotka olisivat edistämässä työvoiman saantia, Vanhanen sanoo Suomenmaalle.
– Ja millään kotimaisilla muilla toimenpiteillä on erittäin vaikea korvata sitä, mikäli me jäämme tässä työvoiman saannissa muiden jalkoihin.
Toinen hallituksen heikko kohta on Vanhasen mukaan sen suhtautuminen vihreään siirtymään, jossa viestit tuntuvat olevan ikään kuin kahdenlaisia.
– Toisaalta se ymmärretään ja sitä kannatetaan, mutta toisaalta on vähän ikään kuin ideologinen vastarinta. Se tulee pienemmistä ja isommista yksityiskohdista, se harmittaa.
Vanhanen muistuttaa, että tällä hetkellä isoimmat miljardi-investoinnit liittyvät vihreään energiatalouteen ja sen isoon ketjuun. Tältä osin kyse on Vanhasen mukaan myös viestistä, joka Suomesta välittyy kansainvälisille investoijille: haluammeko vihreää siirtymää vai emme.
– Hallitus ei ole ainakaan kyennyt viestimään sillä tavalla, että olisin osannut lukea sen.
Vanhanen sanoo, ettei ole havainnut oikeastaan mitään kasvua lisääviä positiivisia toimia.
– Koko viestintä perustuu lisäsäästöille ja puhtaalle kamreeripolitiikalle. Ja se ei ole koskaan yksin riittänyt. Sitäkin tarvitaan, mutta sen rinnalla pitäisi kasvun keskeisiin kysymyksiin ottaa hyvin positiivinen viestintä.
Akuutein tilanne ja jyrkin alamäki on nyt rakennusalalla, joka kaipaisi Vanhasen mukaan perinteistä elvytystä.
Vanhanen tarjoaa jälleen avuksi hänen kakkoshallituksessaan finanssikriisin aikana ideoitua järjestelyä, jossa taloyhtiöille annettiin peruskorjausavustuksia 10 prosenttia peruskorjauksen hinnasta. Sillä saatiin työtä liikkeelle melkein heti.
– Jos jotain tällaista tulisi, se saattaisi käynnistää melko mittavan määrän rakennustöitä. Jotakin tällaista tarvittaisiin, että se välittömästi vaikuttaisi.
Hallitusta on arvosteltu myös omien budjettikehystensä rikkomisesta, mistä Vanhastakin ryöpytettiin hänen toimiessaan korona-ajan valtiovarainministerinä.
Vanhasen mukaan kehysjärjestelmä on ollut hyvä ja luonut uskottavuutta Suomen talouteen. Aika ajoin tulee kuitenkin kriisejä, joissa kehys ei riitä. Näin kävi Vanhanen mukaan niin koronan kuin Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena.
– Nyt tämä uusi hallitus joutuu samaan tilanteeseen, tunnustamaan sen, että on ulkopuolisia asioita, jotka vaikuttavat niin syvästi, että hallituksen ja eduskunnan on pakko joustaa ajattelemastaan talouspolitiikasta.
Vanhasen mukaan realiteetit kannattaa tunnustaa ja yrittää hakea niiden puitteissa mahdollisimman hyvää lopputulosta. Koronasta selvittiin Vanhasen mukaan lopulta melko hyvin, kun talouskasvu saatiin elpymään nopeasti uudelleen. Senkin valossa talouskasvun pitää hänen mukaansa muodostaa tulevaisuudessakin valtaosa keinovalikoimasta, jolla julkisen talouden alijäämä saadaan kuriin.
– Pelkkä kamreerilinja taantuvassa taloudessa johtaa vain syöksykierteeseen.
Vanhanen sanoo ymmärtävänsä hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita uudistuksissaan, mutta kyse on hänen mukaansa siitäkin, millaisella yhteistyöllä kansallisen tason tavoitteet voidaan saavuttaa.
–Se on sitten kysymys, jossa en politiikan ulkopuolella olevana halua ruveta neuvomaan.
Entinen puhemies arvioi, ettei esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) viime aikoina käyttämä retoriikka ainakaan helpota yhteistyön rakentamista.
– Useimmiten tällaiset puheet löytää sitten edestään, Vanhanen muistuttaa.