Hallituksen eilen julkistamia työllisyystoimia luonnehditaan pienehköiksi etenkin julkisen talouden kohentamisen kannalta
Sekä tutkimuslaitos Laboressa – aiemmalta nimeltään Palkansaajien tutkimuslaitos – että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa hallituksen eilen perjantaina julkistamien työllisyystoimien vaikutuksia luonnehditaan pienehköiksi.
Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan toimet ovat linjassa aiempien kanssa ja oikeansuuntaisia, Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan taas aivan riittämättömiä, etenkin julkisen talouden kohentamisen näkökulmasta.
– Ihan toimivia juttuja, mutta tietenkin liian vähän, sanoo Kangasharju.
– Edetään pienin askelin, se on puolustettavissa, kunhan koko ajan askelten suunta on selvä, sanoo puolestaan Maliranta.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan eilen julkistetut työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden rakenteiden alijäämä on melkoisesti suurempi, molemmat huomauttavat.
– Ei ole syytä epäillä, etteivät valtiovarainministeriön laskelmat oikein olisi, kyllä sieltä varmaan se sata tai 110 miljoonaa tulee, mitä tavoiteltiinkin. Tarpeeseen nähden pitäisi kuitenkin olla yksi nolla lisää, sanoo Kangasharju.
Sekä Malirannan että Kangasharjun mukaan julkista taloutta tulee kohentaa pitkällä aikavälillä. Kangasharju haluaisi nähdä nopeampia uudistuksia, Malirannan mukaan taas täydentäviä ja julkista taloutta parantavia toimia tarvitaan lähivuosina, kun korona alkaa helpottaa ja tilanne vähitellen normalisoituu.
– Tämä on vain yksi askel asteittaisessa etenemisessä. Julkista taloutta voidaan kohentaa menoleikkauksilla, veronkorotuksilla tai rakenteellisilla toimilla. Tässä on nyt vähän menoleikkauksia, sanoo Maliranta.
Arvio työllisyyden kasvusta noin 5 000 henkilöllä ei ole Malirannan mukaan suuri. Työllisyys on kuitenkin kohentunut jo vuodesta 2015 lähtien varsin merkittävästi, hän toteaa.
– Koronapandemia keskeytti hetkeksi hyvän kehityksen, mutta näyttäisi, että taas ollaan pääsemässä hyvälle uralle. Työllisyysaste alkaa olla historiallisesti arvioiden sangen korkealla tasolla, sanoo Maliranta.
Kangasharjun mukaan pelkällä työllisyyden parantumisella kehuskelu on osin katteetonta. Hallituksen työllisyystoimet ovat tähän mennessä kohentaneet julkista taloutta noin 300 miljoonalla eurolla, koska osa toimista on hänen mukaansa heikentänyt julkista taloutta.
– Työllisyysaste voisi nousta ilman hallituksen toimiakin pandemian jälkeisessä noususuhdanteessa, sanoo Kangasharju.
Etlan Kangasharjun mukaan hallitus jättää käyttämättä ilmeisimmän konstin, joka olisi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastus tai sen keston lyhentäminen. Porrastus tarkoittaa, että ansiosidonnainen päiväraha pienentyy päivärahakauden loppua kohti.
– Sieltä olisi tullut selvästi lisää rahakirstuun. Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan ansiosidonnaista saavilla kannustinloukut ovat paljon pahempia kuin pitkäaikaistyöttömillä, sanoo Kangasharju.
– Ansiosidonnaisella päivärahalla olevat ovat niin hiljattain työttömäksi jääneitä, että heillä on osaamistakin jäljellä paremmin kuin pitkäaikaistyöttömillä. Eli olisi helpompi löytää työpaikka, jos kannusteet ovat kohdallaan, hän jatkaa.
Laboren Malirannan mukaan hallituksen suunnittelema ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen vaikuttaa perustellulta ratkaisulta. Näin siitä huolimatta, että muutos saattaa hänen mukaansa tuottaa joillekin yksittäisille henkilöille ongelmia.
– Se, että pätkätöiden arviointi on europohjainen, vaikuttaa perustellulta ratkaisulta. Palkka on tässä luontevampi mittari kuin työtunnit. Joustavuutta tuo se, että arviointi on kuukausitasolla, sanoo Maliranta.
Euroistaminen tarkoittaa sitä, että työssäoloehto ei määräydy jatkossa työtuntien vaan kertyneen palkan mukaan. Ansiopäivärahan saaminen edellyttäisi, että henkilö on ansainnut työssä 844 euroa kuukaudessa noin puolen vuoden ajan. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa.
Nykyisin työssäoloehto täyttyy, kun palkansaaja on ollut töissä 26 kalenteriviikkona vähintään 18 tuntia viikossa.
Opintotuen tulorajaa on eilen julkistetun suunnitelman mukaan määrä korottaa pysyvästi ensi vuoden alusta lähtien. Labore-tutkimuslaitoksen Malirannan mukaan muutos on paikallaan, koska nykykäytännön vallitessa osa opintojen ohella töitä tehneistä opiskelijoista on joutunut jälkikäteen palauttamaan opintotukiaan. Tämän on moni kokenut epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana, hän toteaa.
– Opintotukeen liittyvällä uudistuksella ei todennäköisesti ole dramaattisia työllisyysvaikutuksia. Ei tarkkaan tiedetä, mitä se vaikuttaa opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opintoihin, Maliranta kuitenkin arvioi.
– On siitä tiettyä hyötyä, että opiskelusta työelämään siirtyminen on joustavaa. Työkokemuksellakin on arvoa. Toisaalta, jos työnteko opintojen loppuvaiheessa hidastaa merkittävästi valmistumista, niin kyllähän sekin voi tulla taloudelle kalliiksi, hän jatkaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Kangasharju puolestaan pitää omituisena sitä, että opintotuen tulorajojen nostaminen toisi hallituksen arvion mukaan eilen julkistetun paketin suurimman työllisyysvaikutuksen, jopa noin 2 500 työllistä.
– Herää kysymys, onko opiskelu meillä niin löysää, että voidaan lisätä opiskelijoiden työtä ilman, että opintoajat pitkittyvät. Jos näin on, niin ennemminkin kiristäisin opintovaatimuksia, jotta saataisiin ihmiset valmistumaan nopeammin, sanoo Kangasharju.