Hallituksen työllisyystoimia kritisoitiin tuoreeltaan laajasti mutta osin eri syistä
Hallituksen perjantaina julkistamat toimet julkisen talouden vahvistamiseksi keräsivät tuoreeltaan laajaa kritiikkiä. Sekä työnantajien että työntekijöiden etujärjestöt moittivat toimia, mutta osin eri syistä.
Hallitus tavoittelee työllisyystoimilla Suomen julkisen talouden vahvistamista 110 miljoonalla eurolla.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi perjantai-iltana viestipalvelu Twitterissä, että hallituksen työllisyystoimien linja jatkui nyt leikkaamalla työttömyysturvaa.
– Merkittävä osa 110 miljoonan euron paketista on tulossa työssäoloehdon euroistamisesta. Jatkovalmistelussa on huolehdittava, että pienituloiset palkansaajat eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin työttömäksi jäädessään, Eloranta kirjoitti.
Euroistamisella hallitus tarkoittaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto määräytyisi jatkossa kertyneen palkan eikä työtuntien mukaan.
Muutosta kritisoi myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK, joka sanoi, ettei se hyväksy hallituksen päätöstä työssäoloehdon euroistamisesta. STTK:n mukaan työssäoloehdon euroistaminen kohtelee ihmisiä eriarvoisesti heidän tulojensa perusteella.
– Mallilla suurituloinen ansaitsee oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pienituloisia vähemmällä työllä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoi järjestön tiedotteessa.
Myös yrityksiä edustava Keskuskauppakamari oli tyytymätön hallituksen päätökseen leikata työttömyysturvaa. Syy kritiikkiin vain oli toinen kuin työntekijäpuolella: työttömyysturvaa leikataan liian vähän.
Keskuskauppakamarin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa olisi pitänyt leikata ja porrastaa kaikilta pelkän euroistamisen sijaan. Ylipäätään Keskuskauppakamari oli tyytymätön hallituksen toimien mittaluokkaan.
– Nyt päätetyt toimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi kauppakamarin tiedotteessa.
Etujärjestö Suomen Yrittäjät kritisoi hallituksen toimia niin ikään alimitoitetuiksi. Järjestön mukaan toimet eivät riitä saavuttamaan hallituksen itselleen asettamaa julkisen talouden tavoitetta.
Järjestön mukaan sopeuttamisen suuruusluokan tulisi Suomessa olla vähintään 0,3–0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt hallituksen vuosittaiset sopeuttamistoimet jäävät tästä kauas, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoi järjestön tiedotteessa. Hän pitää hallituksen finanssipolitiikan linjaa tästä syystä vastuuttomana.