Hallitukselta tuhti paketti liikenneuudistuksia – Palveluihin sujuvuutta ja joustoa, mutta yksityisyyden suoja säilyy

Hallitus on tänään jättänyt eduskunnalle mittavan kokonaispaketin liikennettä koskettavia lakiuudistuksia.

Mukana ovat sekä liikennepalvelulain kakkosvaihe, ajokorttilain uudistus että yksityistielaki.

Esitys liikennepalvelulaista on toinen osa niin kutsuttua liikennekaarta.

– Koko uudistuksen lähtökohtana on ollut tarjota liikenteen käyttäjille hyviä ja joustavia palveluja ja valinnanvapautta. Liikennepalvelulaki mahdollistaa sen, että liikennettä voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena, yhtenä palveluna.

– Tiedon avaaminen on keskeistä tässä muutoksessa ja se painottuukin lain toisessa vaiheessa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ministeriön tiedotteessa.

Lakiesityksessä huomioidaan toki myös kansalaisten yksityisyyden suoja. Eli keskusteluun on tulossa jo aiemmin kohua herättänyt suunnitelma tiedon keräämisestä kansalaisten liikkumisesta.

– Liikennevirastolle asetetaan velvoite avata saamansa palveluiden käyttöä kuvaavat tiedot sekä tekemänsä tilastot ja tutkimukset avoimen rajapinnan kautta. Avattavien tietojen pitäisi olla sellaisessa muodossa, että niitä ei pystytä yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin, Berner muistuttaa.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että kaikki Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ylläpitämät rekisterit koottaisiin yhteen.

– Tietojen parempi saatavuus antaisi rekistereissä oleville mahdollisuuden käyttää omia tietojaan ja hyötyä paremmista liikkumispalveluista. Yrityksille se lisäisi mahdollisuuksia tehdä tutkimusta sekä kehittää ja tarjota uudenlaisia palveluja.

Uuden lain avulla olisi ministerin mukaan helpotusta luvassa myös yhdistettyjen palveluiden tarjoamismahdollisuuksi.

– Yhteen kokonaisuuteen voisi jatkossa kytkeä tie- ja raideliikenteen lisäksi lento- ja meriliikenteen matkalippuja, erilaisia liikkumispalveluita kuten ajoneuvojen vuokrausta, erilaisia sarja- tai kausituotteita sekä alennuksia.

Liikennepalvelulakiin otettaisiin uutena konseptina myös ns. puolesta-asiointi.

– Tämä toteutettaisiin niin, että henkilön salliessa kolmas osapuoli asioisi hänen puolestaan käyttäjätileillä eri palveluissa, hallitus esittää.

Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner uudesta ajokorttilaista

Hallituksen esitykseen sisältyy myös ajokorttilain muuttaminen.

Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät myös jatkossa opetusta, mutta sisällön tarkasta määrittelystä luovuttaisiin.

Tarkoituksena on keventää muiden kuin kuorma- ja linja-autokorttia suorittavien koulutuksen sääntelyä sekä edistää vaihtoehtoisten oppimismenetelmien käyttöä.

– Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner tiivistää.

Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytettäisiin turvallisuuteen painottuvia osioita.

Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen.

– Liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä teoria- että ajokokeiden vaativuutta lisätään, ja henkilöautokorttien suorittajille esitetään pakolliseksi kahdeksan tunnin mittaista riskientunnistamiskoulutusta, Berner sanoo.

Bernerin mukaan lakiesityksellä on tarkoitus purkaa Suomen EU:ta tiukempaa kansallista sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sekä keventää viranomaisten ja opetusta antavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Opetusta koskevilla ratkaisuilla voidaan jatkossakin vaikuttaa ajokortin hintaan. Tämä koskee erityisesti opetusluvalla annettavaa opetusta.

– Lupaopettajan kokeesta luovutaan, mutta rikostaustan selvittäminen pysytetään. Muuten lupaperusteet säilyvät pääosin ennallaan. Esimerkiksi muita kuin lähiomaisia opetettaessa lupia voi saada vain kolme kappaletta kolmessa vuodessa harmaan talouden ehkäisemiseksi, esitys painottaa.

Eduskunnalle annetussa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yksityistielaki.

Suurin osa Suomen teistä on yksityisteitä. ja vuodelta 1963 peräisin oleva edellinen laki uudistetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Lakiesityksen keskeiset uudistukset koskevat tieosakkaiden päätösvallan lisäämistä, kuntien tielautakuntien tehtävien siirtoa muille toimijoille sekä yksityisteiden valtionavustusten kriteereitä ja jakotapaa.

Lisäksi uudistuksella tehdään mahdolliseksi kuntien, maakuntien tai valtion tuleminen tieosakkaaksi.

– Yksityistielaki saa kaivatun päivityksen. Uudistuksella tuetaan uuden elinkeinotoiminnan syntymistä ja turvataan elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus. Samalla uudistus parantaa yksityisteiden varrella asuvien liikkumisen edellytyksiä, ministeri Berner muistuttaa.

Yksityisteiden valtionavustustehtävä on tarkoitus siirtää vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien tehtäväksi.

– Muutoksella turvattaisiin maakunnille aito valinnanvapaus avustettavien kohteiden suhteen. Tuleva avustustaso sekä toteutus ratkaistaan maakuntauudistuksen yhteydessä, esityksessä todetaan.

Lailla on tarkoitus selkiyttää eri osapuolten vastuita ja laajentaa yksityisteiden tienpidon maksajapohjaa.

Yhdeksi vaihtoehdoksi hallitus tarjoaa Hyötyjä maksaa -periaatetta.

– Näin mahdollistetaan tienpidon kustannusten jakaminen laajemmalle yksityistietä käyttävälle joukolle. Tämä voisi tuoda helpotusta tieosakkaiden rahoitustaakkaan.