Hallinto-oikeus hylkäsi Tytti Yli-Viikarin valitukset kaksista potkuistaan Valtiontalouden tarkastusvirastosta: "Kykenemätön ymmärtämään omaa vastuutaan pääjohtajana"
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi keskiviikkona Tytti Yli-Viikarin valitukset hänen irtisanomisistaan Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtajan ja ylijohtajan viroista.
Eduskunta irtisanoi Yli-Viikarin VTV:n pääjohtajan paikalta kesällä 2021. Yli-Viikari aikoi palata hoitamaan ylijohtajan taustavirkaansa, mutta VTV irtisanoi hänet siitä viime vuoden keväällä.
Sitä ennen Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut Yli-Viikarin virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä kavalluksesta. Syytteet liittyivät muun muassa VTV:n virkamiehen kanssa tehtyyn lainvastaiseen virkasopimukseen sekä Yli-Viikarin lentopisteiden käyttöön. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.
Yli-Viikari ei vielä tiedä, aikooko hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuihin.
– Vielä on liian varhaista sanoa, mitä ajattelen mahdollisesta valittamisesta näissä asioissa. Minun täytyy ensin perehtyä paremmin hallinto-oikeuden perusteluihin. Kyseessä on myös kaksi hyvin erilaista asiaa, jotka pitää katsoa omina kokonaisuuksinaan läpi, Yli-Viikari sanoi STT:lle.
VTV:n nykyinen pääjohtaja Sami Yläoutinen on tyytyväinen hallinto-oikeuden ratkaisuun.
– Tällainen prosessi ei ole miellyttävä, ja se on varmasti (VTV:n henkilöstössä) koettu kuormittavaksi. Siksi on hyvä, että hallinto-oikeus on nyt tämän ratkaissut ja voimme VTV:ssä jatkaa työtä valtiontalouden tarkastamisen ja valvontatehtävien parissa ja mennä eteenpäin, Yläoutinen sanoi STT:lle.
Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan oikeuden ratkaisu oli odotetun kaltainen.
– Tutustumme kaikessa rauhassa oikeuden päätökseen tarkemmin, emmekä kommentoi asiaa tämän enempää, Paavola sanoi eduskunnan tiedotteessa.
Hallinto-oikeus korosti, että VTV:n asema valtionhallinnossa on merkittävä ja sen pääjohtajan virassa toimivalta edellytetään luotettavuutta ja erityistä huolellisuutta. Oikeus katsoi, että eduskunta oli perustellusti menettänyt luottamuksensa Yli-Viikariin ja näin ollen hänen irtisanomiseensa oli ollut virkamiehestä johtuva erityisen painava syy.
Oikeuden mukaan Yli-Viikari oli eduskunnan tarkastusvaliokunnassa muun muassa kieltäytynyt kertomasta lentopisteiden käytöstä ja suhtautunut piittaamattomasti matkasuunnitelmien ja -laskujen laatimiseen.
– Hallinto-oikeus katsoo, että eduskunta on voinut arvioida edellä mainittujen seikkojen heikentäneen eduskunnan luottamusta valittajan kykyyn toimia pääjohtajan tehtävässä ja ottaa kokonaisharkinnassa huomioon myös asian käsittelyssä ilmenneen valittajan kykenemättömyyden ymmärtää omaa vastuutaan pääjohtajana, oikeus sanoi.
Yli-Viikari vetosi oikeudessa myös pääjohtajan riippumattomaan asemaan ja vahvaan virassapysymisoikeuteen.
– Hallinto-oikeus toteaa, että riippumattomuus on tarkoitettu tarkastusviraston laissa säädetyn tehtävän turvaamiseksi, eikä riippumattomuuteen voi vedota suojautuakseen omien laiminlyöntiensä ja huonoa harkintakykyä osoittavan toimintansa seuraamuksilta, oikeus sanoi.
Oikeuden mukaan samat teot heikensivät Yli-Viikarin edellytyksiä toimia myös VTV:n ylijohtajan virassa ja johtivat siihen, että virastolla ei ollut enää luottamusta tämän edellytyksiin ja kykyyn toimia johtavassa asemassa.