Naimisiinmeno ei enää innosta suomalaisia – Häitä vietetään entistä vähemmän

Avioliittoja solmitaan Suomessa vuosi vuodelta vähemmän. Koronapandemia perui ja siirsi monen häitä ja vihkimisiä jopa useaan kertaan. Tälle kesälle ei kuitenkaan ennusteta valtavaa hääbuumia, ja muutos voi olla pysyvä.

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2021 solmittiin vähiten avioliittoja yli sataan vuoteen. Viime vuonna naimisiin meni lähes 19  600 paria, kun vielä vuonna 2020 vihkipareja oli noin 22  000.

Peruutuksia tuli heti ensimmäisenä koronakeväänä, kertoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija ja henkikirjoittaja Tanja Tams. Hänen mukaansa osalta häitä suunnittelevista pareista on tullut viestejä, että kahteen kertaan siirrettyjä häitä halutaan taas siirtää.

–  Oletan, että osa heistä odottaa edelleenkin niitä parempia aikoja, että pystyy ne isot suunnitellut juhlat sitten järjestämään.

Koronaepidemian lisäksi avioliittojen solmimisen määrän laskuun on vaikuttanut myös avioliiton merkityksen muutos. Nuoret eivät tunne tarvetta vahvistaa parisuhdetta avioliitolla.

–  Voi olla, että parit ovat hyvin pitkäänkin yhdessä, eikä sitten haluta mennä naimisiin. Luulen, että siinä on nähtävissä sitä, että asenne avioliittoon on muuttunut joltain osin kuitenkin, Tams sanoo.

Vielä vuonna 2017 avioliittoja solmittiin yhteensä yli 25  000. Tämän jälkeen solmittujen avioliittojen määrä on laskenut joka vuosi.

Vuonna 2021 avioituvuus kääntyi edelleen jyrkempään laskuun. Avioituvuudella tarkoitetaan avioliiton solmineita suhteessa niihin, jotka voisivat mennä naimisiin. Avioituvuus on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen.

Jyväskylän seurakunnassa vihkimiset ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa merkittävästi, kertoo kirkkoherra Arto Viitala. Jyväskylän seurakunta on Suomen suurin yksittäinen seurakunta.

–  Vuodesta 2011 vuoteen 2021 avioliittoon vihkimiset vähentyivät noin 40 prosenttia. Jyrkin lasku tapahtui vuoteen 2017 mennessä eli nämä viimeiset neljä vuotta ovat olleet kuitenkin suhteellisen tasaisia, Viitala sanoo.

Koronapandemian aiheuttamalla perumisten aallolla oli myös mielenkiintoinen vastailmiö, joka voisi selittää sen, miksi vihkimisiä oli vielä vuonna 2020 enemmän kuin viime vuonna.

Tamsin mukaan kyselyitä tuli jonkin verran pareilta, jotka eivät aikaisemmin olleet halunneet mennä naimisiin, mutta alkanut koronapandemia sai heidät toisiin ajatuksiin.

–  Keväällä (2020) varsinkin oli aika paljon sellaisia pareja, jotka olivat olleet ehkä 30 vuotta yhdessä, eivätkä ikinä tunteneet tarvetta mennä naimisiin. Mutta nyt kun tilanne oli, että kukaan ei tiennyt mikä koronan vaikutus olisi ihmisiin ja mikä se kuolleisuus tulisi olemaan, niin haluttiin, että kuollaan ainakin naimisissa ollessa.

–  Samaan aikaan, kun rupesi tulemaan niitä perumisia, niin tuli kyselyjä, että miten päästään naimisiin.

Myös Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Maija Kuoppala kertoo, että epävarma maailmantilanne saattaa saada parit kaipaamaan turvallisuustekijöitä.

–  Kirkollisia toimituksia kysytään ja halutaan uudelleen. Turvaa halutaan tämän vähän levottoman maailman keskellä.

Tams ei odota kesän maistraattivihkimisten määrän juurikaan kasvavan viime vuodesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle hän arvioi hyvin samanlaista kesävihkimisten lukumäärää kuin viime vuonna.

Myös Jyväskylän kirkkoherra Viitala arvioi, että tänä vuonna avioliittoja solmitaan seurakunnassa viime vuoden kaltainen määrä.

–  Näyttäisi, että määrä asettuu jonnekin viime vuoden tasolle. Varauksia voi vielä kuitenkin tulla. Ei mitään sellaista varsinaista uutta sumaa koronavuosien jälkeen ole meillä näköpiirissä kuitenkaan, Viitala kertoo.

Kuoppala taas kertoo, että Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnassa vihkimisiä on varattu tälle vuodelle jo ahkerasti. Tavallisesti seurakunnassa vihitään noin 250 paria vuodessa, mutta tälle vuodelle vihkivarauksia on kertynyt tähän mennessä jo 304.

–  Selvästi huomaa, että meillä se on taas nousussa. Varmaan ne parit, jotka ovat koronan alla lykänneet häitä, rohkenevat nyt mennä naimisiin.

Viime vuoden suosituin avioitumiskuukausi oli heinäkuu, jolloin yli 3  600 paria astui avioon. Toiseksi suosituin oli elokuu reilulla 3  100 parilla.

Tilastokeskuksen mukaan heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena 2010-luvun aikana. Häitä juhlitaan useimmiten viikonloppuisin, joten kärkisijan muuttumiseen vaikuttaa viikonloppujen määrän vaihtelu näissä kuukausissa vuosittain.

Kirkkoherra Viitalan mukaan näin ei kuitenkaan ole aina ollut.

–  Aiemmin juhannuksesta seuraavat pyhät olivat suosittuja. Nyt on heinä- ja elokuu ovat aika tasavertaisia varausten suhteen, se on meillä ihan selkeä sesonki. Painopiste on selkeästi siirtynyt loppukesään viime vuosien aikana, hän sanoo.

Virka-ajan vihkimisissä suosituimpia ovat perjantait.

–  Esimerkiksi Helsingissä meillä on ensimmäinen virka-ajan perjantai vapaana heinäkuun viimeisenä perjantaina. Kaikki perjantait on siihen asti varattu täyteen. Kyllä ne aika suosittuja sillä tavalla ovat, Tams sanoo.

Kuoppalan mukaan hänen seurakunnassaan on vielä satunnaisia vihkilauantaivuoroja vapaana, mutta lähes kaikki vihkiajat alkaa olla varattu täyteen.

–  Arkena aikoja vielä löytyy, mutta lauantaivihkimiset alkavat olla tältä kesältä kaikki varattuja.

Tulevina vuosina ei todennäköisesti nähdä suurta muutosta vihkimisten määrässä, Kuoppala kertoo.

–  Se jää nyt nähtäväksi, onko tämä tällainen koronasuman purku vai jotain muuta. Ajattelen, ettei varmaan mitään suurta dramaattista muutosta ole. Luulen, että yleinen laskutrendi varmasti jatkuu, Kuoppala sanoo.

Koronarajoitusten poistuminen on kuitenkin helpottanut monen hääsuunnitelmia. Kuoppala iloitsee siitä, että hääjuhlia voi taas järjestää.

–  Ihmiset varmasti toivoivat, että vanhemmat sukulaiset pääsevät osallistumaan ja että nyt olisi taas juhlien aika.

Tamskaan ei usko vihkimisten määrän nousevan pysyvästi tulevaisuudessa.

–  Se voi olla ihan pysyvämpikin tilanne tällä hetkellä, että vihkimisiä on sitten vaan vähän vähemmän kuin aikaisemmin.

Jyväskylän kirkkoherra Viitala kertoo, että koronapandemia on häiden perumisten ja siirtämisten lisäksi pienentänyt vierasmääriä.

–  Vähän joka puolella odotetaan, että mikä tällaisen poikkeusajan vaikutus on tällaiseen juhlien järjestämisen kulttuuriin. Ainakin hautajaisten puolella ei olla palattu aiemman kaltaisiin isompiin kutsuvierasjoukkoihin, vaan tilaisuudet ovat pienimuotoisempia. Meillä ei ole vielä näppituntumaa kesän vihkimisiin. Veikkaan, että tähän joku koronan vaikutus jää. Voi olla, että jää tällainen pienempien juhlien perinne.