Haavisto kiisti kytkykaupat Turkin kanssa – ulkoministerin mukaan Nato-maa ymmärtää Suomen tilannetta ja paineita
Suomi ei käy poliittista kytkykauppaa Turkin kanssa mahdollisesta Nato-hakemuksesta, vakuuttaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Haaviston mukaan Turkki on kuitenkin kartalla Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja ymmärtää siihen liittyviä paineita.
– Ja kyllä minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki nämä paineet ymmärtää ja Nato-jäsenenä — siinä roolissa — ymmärtää Suomenkin tilannetta, Haavisto sanoi eduskunnan keskustelussa kansainvälisen yhteisön reagoinnista Ukrainan tapahtumiin.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho huomautti Suomen valtiojohdon ryhtyneen valmistelemaan maan Nato-jäsenyyttä varsin kovalla vauhdilla ja tunnustelevan Nato-maiden kantoja Suomen mahdolliseen jäsenyyteen.
– Erityinen mielenkiinto tässä suhteessa kohdistuu Turkkiin, jonka torjuvaa suhtautumista osataan odottaa, Yrttiaho huomautti. Hän kysyi Haavistolta, onko Suomi ehkä edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyyteen.
Kahteen otteseen viime aikoina Turkissa vieraillut Haavisto vastasi, että Suomi on aikanaan kannattanut Turkin jäsenyyttä ja pitänyt esillä Turkin roolia, mutta sittemmin EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet.
– Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, Haavisto totesi.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) huomautti, että EU:n yhtenäisyyteen on jäänyt Ukrainan tapahtumien yhteydessä särö: Viktor Orbánin johtama Unkari ei ole sallinut esimerkiksi asetoimituksia kauttaan Ukrainaan eikä pannut Venäjän lentokoneita lentokieltoon.
– Mielestäni on tärkeää nyt myöskin huolehtia EU:n toimintakyvystä ja kehittää EU:n toimintaperiaatteita ja sääntöjä sillä lailla, että yksi maa ei pysty sabotoimaan yhteisrintamaa.
Haavisto muistutti, että kaikilla mailla on oma historiansa, ja Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet unkarilaisten mieliin vuoden 1956 kansannousun.
– Eli tämä menee kuitenkin hyvin ihon alle myöskin Unkarissa, mitä he näkevät ja todistavat Ukrainassa. Minusta nyt on ollut hyvin laajaa EU-yhteisyyttä; niin Puola kuin Unkari on ollut tässä mukana, ja sitä täytyy kunnioittaa, Haavisto näki.
Keskustelussa nousi esiin myös Kiinan rooli. Haavisto arvioi Kiinan tarvitsevan Venäjää raaka-ainelähteenä, mutta ennen kaikkea läntisiä markkinoita.
Ulkoministeri arvioi, että tämä riippuvuus luo Kiinan kanssa tietyn yhteistyömahdollisuuden, vaikka maan ihmisoikeustilannetta on pidettävä kriittisesti jatkuvasti esillä.
– Olisi myöskin kovin onnetonta, että muodostuisi tämmöinen Kiinan ja Venäjän jonkinlainen liitto tai yhteispeli siinä, että Venäjä saisi vaikkapa sotilaallista apua Kiinalta — toivottavasti näin ei tule tapahtumaan, Haavisto totesi.