Haavisto IS:n paneelissa: Nato-jäsenyys voisi toteutua jo alkusyksystä
Suomen Nato-jäsenyys voisi nopeimmillaan toteutua jo lokakuun alussa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
– Alkusyksy saattaisi olla sellaista aikaa, koska sitten tulee Yhdysvalloissa välivaalit ja tämän tyyppiset asiat, Haavisto sanoi Ilta-Sanomien turvallisuuspoliittisessa paneelikeskustelussa Sanomatalossa.
Haavisto sanoi päivämäärästä kysyttäessä lokakuun 1. päivää mahdollisena ajankohtana, jos mutkia matkaan ei tule. Hän sanoi lähes kaikkien Nato-maiden kysyneen, kuinka nopeasti Suomi toivoo heidän parlamenttinsa käsittelevän asian.
– Ja näihin on ollut aika helppo vastata, että sitten kun Suomesta tulee tämä virallinen jäsenyyshakemus, niin toivotaan maiden reagoivan siihen nopeasti, toivottavasti myönteisesti, ja samalla sitoutuvan siihen, että prosessi on heillä on nopea.
Haavisto muistutti, että joissakin maissa kansanedustajat ovat pitkälläkin kesälomalla, vaaliprosesseja on käynnissä ja hallituksetkin voivat vaihtua.
– Nämä vaikuttavat jonkin verran tähän käsittelyyn, mutta kun Naton pääsihteeri (Jens) Stoltenberg on sanonut, että tämä prosessi kestää 4-12 kuukautta, niin oma mielikuvani on, että saatamme olla lähempänä sitä neljää kuin kahtatoista.
Paneelissa nostettiin esiin myös huolia Yhdysvaltojen Nato-suhteen tulevaisuudesta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) selvitti, että sitoutuminen Natoon on ollut Yhdysvalloissa käytännössä varsin vahvaa, olivatpa vallassa sitten demokraatit tai republikaanit – presidentti Donald Trumpin kausi mukaan lukien.
– Voin sanoa, että vaikkapa Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö toimi aivan hyvin tuonkin ajan.
Kaikkonen huomautti, että vaikka Yhdysvalloilla on Natossa merkittävä rooli, aivan yksinään se ei sotilasliittoa pyöritä.
– En oikein pysty näkemään sitä, että Yhdysvallat jotenkin irtoaisi Natosta tai jättäisi Euroopan yksinään, ei sellaista ole näköpiirissä, vaikka presidentti siellä vaihtuisikin.
Kaikkonen sanoi, että viime kuukausina tehdyn pohjatyön perusteella ei ole tiedossa, että mikään olisi asettumassa poikkiteloin Suomen jäsenyydelle.
– Ja on vaikea nähdä sitäkään, että siellä olisi joku maa painostettavissa tai lahjottavissa.
Haavisto sanoi, että esimerkiksi Turkin kanssa ei ole näkyvissä minkäänlaisia ongelmia. Länsi-Balkanilla Pohjois-Makedoniaa ja Albaniaa painaa hieman se, että heillä on pitkä ja hitaasti vetävä jono Euroopan unioniin.
– He muistavat tästä aina mainita, mutta eivät yhdistä sitä tähän Suomen Nato-jäsenyyteen. Sitten Unkarin osalta unkarilaiset sanovat, että eivät he unohda koskaan vuotta -56, jolloin Neuvostoliitto painosti heitä pois demokratian tieltä. Ja sieltä lähtee se heidän asennoitumisensa, Haavisto selvitti.