Haavisto ehdottaa lobbarirekisterin kirjaamista hallitusohjelmaan

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ehdottaa, että hallitusohjelmaan kirjattaisiin lobbarirekisterin perustaminen Suomeen.

Hänen mielestään oikeusvaltion asioita käsittelevä neuvotteluryhmä voisi ottaa asian ratkottavakseen hallitusneuvotteluissa.

– Kun olen itse koittanut pitää lobbarirekisteriä, minulle on sanottu, että se on laiton henkilörekisteri. Tästä ristiriidasta pitäisi päästä. Pitäisi olla mahdollista, että kaikista, jotka sekä hallitusneuvotteluissa että eduskunnassa vaikuttavat politiikkaan, olisi olemassa selkeä rekisteri, Haavisto sanoi neuvotteluihin tullessaan.

Vihreiden neuvotteluryhmään kuulunut Elina Moisio päätti perjantaina jäädä pois hallitusneuvotteluista. Hän on paitsi vihreiden valtuutettu myös vaikuttajaviestintään erikoistuneen Miltton Networksin osakas.

– Hän on osallistunut puolueen ohjelmatyöhön pitkään, hän on helsinkiläinen valtuutettu ja hän on ollut ministereiden erityisavustaja. Hän on tässä mielessä varsin kokenut vihreä poliitikko, mutta hänen tilanteensa tietysti tuli tässä hyvin vaikeaksi.

Haaviston mielestä on kiinnostava kysymys, voiko henkilö, joka on esimerkiksi Moision tapauksessa vihreiden perhevapaamallin paras asiantuntija, tuoda asiantuntemuksensa neuvottelupöytään.

– Säännöt eivät ole selvät.

Haaviston mukaan Moision tilalle on otettu tekninen avustaja, jonka nimi kerrotaan julkisuuteen tänään.

Hallitusneuvottelut ovat alkaneet tältä päivältä Helsingin Säätytalossa. Tänään työnsä ovat aloittaneet kahdeksan pääpöydän eli niin sanotun ilmiöpöydän lisäksi kymmenen alapöytää.

Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) kertoi kuulleensa, että viime viikolla pääpöydissä aloitettu tilannekuvien muodostaminen alkaa olla useimmissa pöydissä valmiina.

– Odotan, että huomenna puoleenpäivään mennessä kaikki ovat valmiina, kuten sovittu, Rinne sanoi.

Loppuviikosta neuvotteluissa alkavat tositoimet, kun taloudelliset raamit saadaan määriteltyä. Alapöydissä etsitään ratkaisuja muun muassa Eurooppa-politiikan, liikenneverkon kehittämisen, puolustuspolitiikan, maatalouden ja veropolitiikan kaltaisiin kysymyksiin.

Haavisto uskoo, että esimerkiksi suurten ratahankkeiden rahoitusmallista syntyy vääntöä.

Myös sosiaaliturvan uudistamiselle ja sote-uudistukselle on omat alapöytänsä. Kaikki neuvottelijat eivät enää mahdu Säätytaloon, vaan osa neuvotteluista käydään läheisissä sisäministeriön kokoustiloissa.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kannattaa lobbarirekisterin perustamista ja sen kirjaamista hallitusohjelmaan tietyin varauksin.

– Voi olla, että tarvitsemme jonkin tyyppisen lobbarirekisterin, mutta se ei saa johtaa siihen, että kansanedustajat eivät uskalla enää tavata ihmisiä. Kansanedustajana ollaan sen takia, että kuunnellaan laajasti erilaisia näkemyksiä. Meidän ei kannata luoda yhteiskuntaa, jossa pelätään ihmisten tapaamista. Se olisi vahingollista.

Henriksson arvelee, että lobbarikeskustelu on ryöpsähtänyt siksi, ettei medialla ole ollut neuvotteluista vielä paljon raportoitavaa.

– Viime kädessä jokainen puolue ja puolueen puheenjohtaja vastaavat tietenkin siitä, mikä on se tulos, joka tästä talosta tulee ulos.

Henriksson huomauttaa, että pientä RKP:tä edustaa neuvotteluissa 38 ihmistä. Hän pitää raikkaana ratkaisuna neuvottelutapaa, jossa ensin ideoidaan ja sitten vasta tartutaan taloudellisiin realiteetteihin.

– Mielestäni on oikein hyvä, että annetaan ajatusten kulkea ja mietitään, millä tavalla halutaan kehittää Suomea, mitkä olisivat ehkä uusiakin ratkaisuja. Ylipäänsä luovuutta tarvitaan lisää tässä maassa ja siksi näen, että tämä on ihan mielenkiintoinen prosessi.