Häätöjen määrä vuokra-asunnoista on selkeässä kasvussa

Häätöjen määrä vuokra-asunnoista on selkeässä kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama raportti.

Häätömäärät ovat olleet kasvussa vuodesta 2022. Viime vuonna häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

Tilanne on vaikea etenkin Suomen suurimmissa kaupungeissa. Niissä häätömäärät ovat lisääntyneet keskimäärin 80 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Häätöjen määrä kasvoi tuolloin Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia.

Häädöt valtion tukemista vuokra-asunnoista ovat yleisempiä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija ja projektipäällikkö Niilo Luotonen kertoo, että häädön taustalla on yleisimmin taloudelliset vaikeudet. Kaikkien raportissa tarkasteltujen häätöjen taustalla on käräjäoikeuden häätötuomio.

Kahden kuukauden vuokravelka täyttää vuokrasopimuksen purkuehdot, jolloin käräjäoikeudelta voi hakea häätötuomion.

Luotosen mukaan häiritsevä elämäntyyli on syynä häädölle vain harvoin verrattuna vuokravelkoihin.

– Tyypillisesti maksuvaikeudet näyttävät jatkuneen jo useita vuosia ennen kun päädytään häätöön.

Raportista selviää, että lähes 90 prosenttia häädetyistä sai häätövuonna vähintään yhden uuden maksuhäiriömerkinnän, ja keskimääräiselle häädetylle niitä kertyi häätövuonna noin neljä.

Luotosen mukaan merkit taloudelliseen riskiryhmään ajautumiseen alkavat aiemman tutkimustiedon mukaan näkyä jo peruskouluiässä.

– Häädettyjen taloustilanne on heikko ja talousosaamisessa on puutteita. Nuoret matalasti koulutetut miehet ovat erilaisten talousvaikeuksien suhteen merkittävä riskiryhmä.

Myös raportin mukaan häädetty on yleisimmin nuori ja matalasti kouluttautunut Suomessa syntynyt mies.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi STT:lle sähköpostitse, että keskustellessaan häätöjen ennaltaehkäisyn kanssa toimivien tahojen kanssa esiin on noussut esimerkiksi se, että nuoret aikuiset eivät aina ymmärrä, millaisia seurauksia vuokran maksamatta jättämisestä voi tulla.

– On tiedossa, että moni nuori mies syrjäytyy, mihin liittyy esimerkiksi työttömyyttä, päihdeongelmia ja taloudenhallinnan ongelmia. Yleisesti nuori ikä korreloi pienten ja epäsäännöllisten tulojen kanssa, Multala kommentoi.

Talousvaikeuksien taustalla voi olla pitkäaikaisia kehityskulkuja. Myös etuuksien pienennykset ja yleinen hintatason nousu on tiukentanut monien taloudellista tilannetta. Raportissa häätöä edeltävän kalenterivuoden aikana häädetyistä 57 prosenttia sai toimeentulotukea, 65 prosenttia asumistukea ja 42 prosenttia työttömyystukea.

Multalan mukaan häätömäärien kasvu vuodesta 2022 selittyy muun muassa korona-ajan työttömyydellä ja inflaatiolla.

– On myös hyvä huomata, että häätöjen kasvu ajoittuu aikaan, kun sote-uudistus astui voimaan. Sote-uudistus osittain heikensi asumiseen liittyviä palveluketjuja.

Viime vuonna voimaan astuneet asumistuen ja toimeentulotuen vähennykset eivät Multalan mukaan näy vielä häätötilastoissa. Niiden vaikutukset häätöjen määrän voisivat näkyä tilastoissa aikaisintaan 2024 loppupuolen osalta.

Erikoistutkija Luotonen katsoo, että taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden tilanteen kohentaminen vaatii parempaa ennaltaehkäisevää työtä. Ennaltaehkäisevän työn kautta riskiryhmät saataisiin paremmin huomioitua.

Ministeri Multala peräänkuuluttaa häätömäärien tarkempaa tarkastelua kuntakohtaisesti sekä asunnottomuusohjelmatyössä ja asumisneuvonnan kehittämisessä luotujen käytäntöjen valtakunnallista käyttöönottoa.

Hallitusohjelmassa on maininta pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä.

Ympäristöministeriö teki selvityksestä toimeksiannon Datahuoneelle.