Finnwatch: Yritysten verolaissa yhä porsaanreikiä – 10 miljoonaa euroa veroja jäi saamatta pelkästään Carunan verosuunnittelun takia viime vuonna

Suomen elinkeinoverolaissa on yhä porsaanreikiä, jotka mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun, kertoo yritystoiminnan vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch.

Esimerkiksi järjestö nostaa sähkönsiirtoyhtiö Caruna Networksin, joka järjestön mukaan hyödyntää niin sanottua korkovähennysrajoitusten tasevapautusta voidakseen siirtää voittojaan emokonsernilleen matalan verotuksen Hollannin kautta.

Finnwatchin mukaan Carunan verosuunnittelu on nojannut jo vuosia velkarahoituksen suureen määrään, jonka avulla konserniyhtiöiden verotettavat tulokset on pidetty pieninä.

Tästä on Finnwatchin arvion mukaan seurannut Suomelle 10 miljoonan euron veromenetykset jo pelkästään vuonna 2020, mikä järjestön laskelmien mukaan on vajaat 6 prosenttia Carunan liikevoitosta.

–  Verovälttely jatkuu niin kauan kunnes sen mahdollistava lainsäädäntö korjataan, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen tiedotteessa.

Verosuunnittelussa hyödynnetään usein sitä, että yhtiö voi ottaa esimerkiksi ulkomaiselta emoyhtiöltään lainaa ja maksaa siitä emoyhtiölle korkoja, jotka pienentävät yhtiön omaa verotettavaa voittoa.

Suomen elinkeinoverolaissa on rajoitettu sitä, missä määrin voittoja pystytään korkokulujen muodossa siirtämään yhtiöstä pois, mutta tasevapautus on poikkeus tähän.

Tasevapautus tarkoittaa sitä, että vähennysrajoitukset ovat löyhempiä, jos yritys voi osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkovähennyksiä tavoitteleva yhtiö.

Finnwatchin mukaan koko konsernin velkaannuttaminen sisäisillä lainoilla voi olla kuitenkin helppoa ja näin Carunassakin on toimittu. Kaikki konsernin korkokulut ovat siksi olleet kelvollisia verotuksessa vähennettäväksi.

Vastineessaan Caruna kertoo monien isojen yritysten käyttävän tasevapautusta ja sen olevan tärkeä sääntö sähkönjakelun kaltaisille toimialoille, joilla lainoja tarvitaan paljon.

–  Tasevapautussääntö mahdollistaa pääomavaltaisten toimialojen lainanottokyvyn. Sähkönjakelu on erittäin pääomavaltainen toimiala, ja Caruna on investoinut vuosina 2014–2020 suomalaisen sähköverkon uusimiseen ja vahvistamiseen lähes 1,5 miljardia euroa, kertoo Carunan varatoimitus- ja talousjohtaja Jyrki Tammivuori vastineessa.

Caruna myös korostaa maksaneensa viime vuonna yhteisöveroa 10,7 miljoonaa euroa.

Caruna kuuluu Suomi Power Networks TopCo -konserniin, jonka hollantilainen tytäryhtiö Suomi Power omistaa sen osakkeet kokonaan. Konsernin kautta Carunan omistavat eläke- ja infrastruktuurisijoittajat KKR ja Ontario Teachers’ Pension Plan sekä eläkevakuutusyhtiöt AMF ja Elo.

Suomessa Carunalla on kaksi verkkoyhtiötä: Caruna Espoo ja Caruna.