Finnairin strategia ei nojaa enää Aasian-lentoihin, säästöjä haetaan ulkoistuksilla ja henkilöstöleikkauksilla
Finnair julkisti keskiviikkona uuden strategiansa, joka ei nojaa enää Aasian-lentoihin. Euroopan ja Aasian välisten lentojen ajat ovat pidentyneet merkittävästi Venäjän ilmatilan sulkeuduttua, mikä on vaikuttanut koko yhtiön kannattavuuteen.
Yhtiön uuden strategian tavoitteena on saavuttaa pandemiaa edeltävän ajan viiden prosentin vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024 puolivälistä lähtien. Tätä haetaan maantieteellisesti aiempaa tasapainoisemmalla lentoverkostolla, joka yhdistää Euroopan Aasiaan, Intiaan ja Lähi-itään sekä Pohjois-Amerikkaan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta.
Strategiaan sisältyvät myös vahvat kotimaan yhteydet. Samalla lennoston kokoa pienennetään.
Lentoyhtiö aikoo vähentää yksikkökustannuksia noin 15 prosentilla vuoden 2019 tasosta. Vähennyksiä haetaan kaikista kulueristä, myös henkilöstöstä.
Yhtiö kertoo aloittavansa henkilöstön kanssa keskustelut muun muassa työehtojen muutoksista. Yhtiö harkitsee myös ulkoistuksia esimerkiksi matkustamopalvelujen ja operatiivisten toimintojen osalta.
Lisäksi säästöjä etsitään neuvotteluilla toimittajien kanssa, organisaatiorakenteiden tarkastelulla ja tehostamalla tilojen käyttöä.
Toimitusjohtaja Topi Mannerin mukaan tavoitteena on kilpailukykyinen Finnair, joka pystyy palaamaan pandemiaa edeltäneelle kannattavuustasolle.
– Tämän saavuttaminen vaatii perustavanlaatuisia muutoksia läpi Finnairin. Erityisesti vaikeina pandemiavuosina finnairilaiset ovat osoittaneet kykynsä sopeutua ja uusiutua kaikkein haastavimmissa olosuhteissa, Manner sanoo yhtiön tiedotteessa.
Finnair ennakoi heinäkuussa, että kuluvasta vuodesta on tulossa yhtiölle kolmas peräkkäinen huomattavan tappiollinen vuosi. Yhtiön suurin omistaja on valtio, joka tuki yhtiötä laajalti korona-aikana muun muassa 400 miljoonan euron hybridilainalla.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi uutta strategiaa Twitterissä todeten, että valtio on ”valmis harkitsemaan omaa rooliaan yhtiön tervehdyttämisessä edellyttäen, että myös muut sidosryhmät osallistuvat yhtiön kehittämiseen”.