Eva: Hyvinvointivaltio kuristumassa hengiltä, arviossa muistellaan lämmöllä Sipilän talouslinjaa – “harvinainen valopilkku“

Hyvinvointivaltiota on kasvatettu viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka julkisesta keskustelusta voisi muuta päätellä, Elinkeinoelämän valtuuskunta huomauttaa.
Julkinen talous

Eläkepommi on väärä kielikuva. Eläkemenojen kasvu ei ole räjäyttänyt mitään, vaan ottanut hyvinvointivaltiosta hitaasti kiristyvän kuristusotteen, Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva avaa tuoreen arvionsa synkkään sävyyn.

Evan mukaan eläkemenojen osuus julkisista menoista on noussut 1990-luvun lopulta 20 prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018.

Sen myötä työntekijöiden palkkaamisesta on tullut monelle työnantajalle liian kallista.

– Julkiset menot eivät voi kasvaa rajatta, joten jostain muusta on tingittävä, Eva alleviivaa tiedotteessaan.

Arvion mukaan veroasteen nostamiseen ei juuri ole enää varaa. Onhan Suomen verotus jo valmiiksi 37 OECD-maan vertailussa viidenneksi korkeinta.

Eva näkee, että hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen voi osoittautua mahdottomaksi, kun Suomen kehnoon väestönkehitykseen yhdistetään pian 15 vuotta kestänyt olematon talouskasvu sekä pohjalle kasautunut velka.

– Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, hyvinvointivaltiota ei ole ajettu alas viimeisten vuosikymmenten aikana, vaan kasvatettu, tutkimuksessa todetaan.

Eva huomauttaa, että jo yli vuosikymmenen ajan juoksevia menoja on rahoitettu ottamalla lisää velkaa.

Lisäksi koronakriisi pahentaa ongelmia entisestään, sillä valtion raju velkaantuminen voi heikentää Suomen velanottokykyä tulevissa kriiseissä.

Evan arviossa kuitenkin korostetaan, että synkistä lähtökohdista huolimatta Suomella on vielä toivoa.

Evan tilastojen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana julkiset menot, velka ja veroaste laskivat suhteessa talouden kokoon.

Järjestö kutsuukin vuosia 2015–2018 ”harvinaiseksi valopilkuksi”.

– Kohtalainen talouskasvu yhdistettynä maltilliseen menokuriin voi tuoda reilun työllisyyden kasvun ja sitä kautta palauttaa hyvinvointivaltion rahoituksen kestävämmälle pohjalle.

– Ilman työllisyysasteen selvää nousua tai huomattavaa työperäistä maahanmuuttoa on vaikea nähdä hyvinvointivaltion kestävän heikon talouskasvun ja ikääntyvän väestön aikaa, Eva varoittaa.