EU:sta tuskin löytyy ihmelääkettä Britannian horjuvalle erosopimukselle
Suomen Britannian-suurlähettiläs Päivi Luostarinen on seurannut kaoottista brexit-prosessia kolmen hektisen vuoden ajan.
Työhuoneessaan Lontoon-suurlähetystössä hän luettelee useita erilaisia vaihtoehtoja siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Diplomaatit muotoilevat sanomansa usein kieli keskellä suuta, mutta brexitissä kaunopuheet on siirretty syrjään jo aikoja sitten.
– Kukaan ei osaa vastata kysymykseen mitä tapahtuu seuraavaksi. Uskomattoman sekava tilanne, Luostarinen sanoo.
Britannian parlamentin oli tarkoitus äänestää erosopimuksesta tiistaina, mutta pääministeri Theresa May perui sen varmalta näyttäneen tappion edellä.
Uusi äänestyspäivä voi olla jo ennen joulua tai viimeistään 21. tammikuuta.
May yrittää vielä saada EU-mailta lisää apua paperin tulkintaan.
EU:sta on jo sanottu, että erosopimusta ei avata. Torstaina kokoontuva 27 maan huippukokous voi kuitenkin antaa jonkinlaisen julistuksen tai kirjelmän, jossa selitetään sopimuksen muotoiluja.
– On epävarmaa, voiko pääministeri May saada mitään sellaista mikä pelastaisi tämän sopimuksen, Luostarinen arvioi.
Murheenkryyni on Irlannin rajan takia neuvoteltu hätäratkaisu, joka otettaisiin käyttöön, jos tulevan suhteen neuvottelut epäonnistuvat. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille ei haluta rajaesteitä, minkä takia Britannia jäisi hätätapauksessa tulliliittoon EU:n kanssa.
Brexitin kovimpien kannattajien mielestä järjestely on ongelmallinen, koska Britannia ei voisi irtautua siitä yksipuolisesti. Se myös vaikeuttaisi keskusteluita kauppasopimuksista.
Seuraavien askelten ennustaminen on vaikeaa Mayn epävarman aseman takia.
Konservatiiveissa moni olisi valmis vaihtamaan pääministeriä, mutta hänen tukenaan on Luostarisen mukaan kaksi valttia: selvää seuraajaehdokasta ei ole, eikä kukaan välttämättä halua nyt sotkua hoitaakseen.
– Monet ehkä ajattelevat, että annetaan Theresa Mayn hoitaa tämä loppuun asti ja vasta siinä vaiheessa vaihdetaan puoluejohtajaa.
Luottamusäänestystä on tähän mennessä julkisesti vaatinut 26 henkilöä, kun ilmoituksia tarvitaan 48.
Kyse on myös taktikoinnista. Jos May voittaisi enemmistön tuen, seuraisi vuoden rauhoitusaika, jolloin luottamusta ei saisi koetella uudelleen.
Mahdollista on myös, että oppositio koettelee koko hallituksen luottamusta.
Uudesta kansanäänestyksestä puhutaan Britanniassa Luostarisen mukaan nyt selvästi aiempaa enemmän.
Polku siihen, miten sen järjestämiseen päädyttäisiin, on vielä epävarma.
Luostarinen arvioi, että parlamentissa tuntuva enemmistö haluaa välttää hallitsemattoman eron eli brexitin ilman sopimusta.
– En pidä mahdottomana uutta kansanäänestystä, mutta sen tulos olisi epäselvä. Mielipiteet eivät ole muuttuneet ratkaisevasti.
Kansanäänestyksen järjestäminen veisi ainakin noin 3–4 kuukautta.
Britanniassa asuvat noin 20 000 suomalaista ovat ottaneet epävarmuuden rauhallisesti, Luostarinen kertoo.
Eron ehtojen saaminen paperille ehti jo hälventää huolia, mutta kansalaisten asemasta ei ole varmuutta ennen kuin erosopimus on hyväksytty.
– Britit ovat ilmoittaneet, että he aikovat joka tapauksessa turvata täällä olleiden oikeudet. Ennen kuin se on juridisesti pitävässä muodossa, ei siihenkään voi täysin luottaa.