Eurooppa joutuu tiukkaan paikkaan energiahuollossaan – suomalaismepit ennustavat ensi talvesta vaikeaa
Eurooppa joutuu kovan paikan eteen lyhyen tähtäimen energiahuollossaan, ennakoivat suomalaismepit.
Keskustan Mauri Pekkarisen mukaan Aasia ja Arabian niemimaa eivät pysty tyydyttämään sitä lisäkysyntää, joka syntyy, kun Venäjän tuonti Eurooppaan vähenee.
– Norjan mahdollisuudet ovat rajalliset ja vie aikaa, ennen kuin liuskekaasu on merkittävässä määrin Europpan markkinoilla tilanteessa, jossa Amerikka itsekin sitä tarvitsee. Ensi talvesta tulee tosi vaikea, hinta nousee pilviin, jopa kymmenkertaiseksi siihen, mitä se on ollut alimmillaan, Pekkarinen ennakoi Euroopan parlamentin perjantain pressikahveilla.
Pekkarisen mukaan Suomen tilanne on kuitenkin parempi kuin Euroopan keskimäärin, vaikka hinnat meilläkin nousevat. Venäjältä katkeavaa hakkeen tuontia voidaan paikata turpeella, jonka nostoa ja käyttöä on jonkin verran lisättävä.
RKP:n Nils Torvaldsin mukaan kaasun vajetta voidaan korvata osin kasvavalla tuonnilla Norjasta. Toinen Euroopan sisäinen mahdollinen lähde olisi Hollannin Groningenin kenttä, johon liittyy kuitenkin ongelmia.
Vuonna 1963 tuotantoon otettu Groningenin kaasukenttä on Euroopan suurin maakaasuesiintymä, jonka hyödyntäminen on kuitenkin käynyt vaikeaksi maanjäristysongelman vuoksi. Järistykset alkoivat 1980-luvulla ja ne johtuvat maaperän tiivistymisestä kaasun poistuessa maan alta.
Torvaldsin mukaan korvaajaksi jää nesteytetty maakaasu eli LNG, jonka hinta on jo nelinkertaistunut. Saksassa on Torvaldsin mukaan puhuttu jo ydinvoimaan palaamisestakin.
– Toissa päivänä vihreä talousministeri sanoi jo, että mahdollisuuksien puitteissa on myöskin hiilivoimaloiden avaaminen. Silloin kun vihreä ministeri joutuu ikään kuin realiteettien eteen, niin tällaisiakin puheita tulee.
Torvaldsin mukaan fossiilista polttoaineista luopuminen ei ole Saksassa aivan helppoa.
– Ja siitä syystä joudumme miettimään, missä tätä vihreää siirtymää voidaan nopeuttaa ja missä me joudumme ottamaan takapakkia, Torvalds summasi.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri sanoi epäilevänsä Belgian hallituksen pysymistä päätöksessään ydinvoiman alasajosta ja vaihtamisesta kaasuun.
– Ensi talven lämmityskautta varten meillä ei ole mahdollisuutta vähentää sitä, mitä meillä on. Meidän ei missään nimessä tule rakentaa riippuvuutta lisää, se on nähty.
Kumpula-Natrin mukaan tästä talvesta selvitään ehkä noin 30 prosentin kaasuvarantotasolla, mutta lokakuuhun mennessä varannot pitäisi nostaa 90 prosenttiin.
Demarimeppi sanoi vastustaneensa itsekin Nordstream-kaasun sulkemista hyväuskoisena pitkään, mutta muuttaneensa ajattelunsa asiassa.
– Ydinvoimaloiden polttoainetta tulee Venäjältä, mutta sille on kumminkin ostokanavia. Kaikki keinot täytyy katsoa, että Eurooppa pysyy pystyssä, demarimeppi korosti.