Euroopan maat pyrkivät luomaan itsestään vastuullista mielikuvaa, mutta kansalaisia se ei vakuuta – Tuore väitöskirja etsii syitä, miksi näin on
Kansalaisten luottamus hallintoon ei ole kasvanut, vaikka useissa Euroopan maissa on pyritty vastuullisempaan julkiseen johtamiseen esimerkiksi uusia eettisiä sääntöjä luomalla, kertoo tuore väitöstutkimus.
Jari Autioniemen väitöskirja tarkastetaan Vaasan yliopistossa 3. syyskuuta 2021.
Autioniemen mukaan eurooppalaiset hallinnot ovat käyttäneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittäviä määriä resursseja eettisten standardien kohentamiseen. Kansalaisia se ei kuitenkaan ole vakuuttanut.
Monet indeksit osoittavat huolestuttavasti useiden hallintojen kulkevan ennemmin kohti huonoa kuin hyvää hallintoa.
Tilanne voi olla seurausta hallinto-oppien tehokkuuskeskeisyydestä ja demokraattisten periaatteiden unohtumisesta, väitöskirjassa todetaan. Pelkästään tehokkuuden tavoittelu ei kykene vastaamaan epädemokraattisuuden, epätasa-arvon ja politisoitumisen haasteisiin.
– Hallintoon kaivataan lisää demokraattisia käytäntöjä, Autioniemi sanoo Vaasan yliopiston tiedotteella.
Autioniemi toteaa, että perinteisessä byrokratiassa vastuullisuus liittyy yksinkertaiseen sääntöjen noudattamiseen. Se voi heikentää yksilöllistä vastuuntuntoa.
Sääntöjenmukaisuus perustuu ylhäältä alas suuntautuvaan kommunikaatioon, mikä voi väitöskirjan mukaan johtaa esineellistyneisiin määräyksiin. Tällöin määräykset alkavat elää omaa elämäänsä, vaikka niille ei olisikaan enää käytännön tarvetta.
Uusi julkisjohtaminen perustuu tulosvastuullisuuteen. Oppi syntyi osin byrokratiateorian kritiikistä. Tulosvastuullisuus voi Autioniemen mukaan vaikeuttaa sitä, tuotetaanko palveluita kansalaisille vastuullisesti. Näin käy esimerkiksi tilanteessa, jossa johtaja ei voi valvoa tai kontrolloida ulkoistettua palvelua.
Verkostomaisen yhteistyön ajatellaan usein lisäävän hallinnon demokraattisuutta. Kommunikoinnin periaatteet vaihtelevat kuitenkin verkostosta toiseen. Verkostoja voidaan myös johtaa opportunistisesti.
– Verkostojen tilivelvollisuussuhteet voivat olla hämäriä. Tällöin herää kysymys, kuka on viime kädessä vastuussa mistäkin, Autioniemi sanoo.