EU:n ympäristöministerit sopuun päästökaupasta
EU:n ympäristöministerit ovat löytäneet yhteisymmärryksen päästöoikeusjärjestelmän uudistamisesta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.
Sopu tarkoittaa sitä, että noin kaksi vuotta kestänyt valmistelu pääsee etenemään. Neuvottelut jatkuvat parlamentin, komission ja neuvoston välillä.
Neuvosto haluaa vähentää päästöoikeuksia saman verran kuin komissio ja parlamentti eli 2,2 prosenttia vuosittain nykyisen 1,74 prosentin sijaan.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen tavoitteet täyttyivät neuvotteluissa hyvin.
Suomen tavoitteena oli saada aikaa järjestelmä, joka ohjaa päästöjen vähentämiseen.
Tiilikaisen mukaan päästöoikeuksien sovittu vähentäminen ajaa tätä tavoitetta hyvin.
EU joutuu koko ajan tasapainottelemaan sen kanssa, että yritykset voivat siirtää toimintojaan unionin ulkopuolelle, jos toiminta Euroopassa muuttuu liian kalliiksi.
Päästöoikeuksia jaetaan sen takia vastaisuudessakin myös ilmaiseksi sellaisille toimialoille, joista voi tulla ”hiilivuotoa” EU:n ulkopuolelle.
Toimialoja ovat lähinnä metalli-, metsä- ja kemianteollisuus.
Tiilikaisen mukaan Suomi piti tärkeänä, että kovassa kansainvälisessä kilpailussa oleva teollisuus saisi vastakin ilmaisia päästöoikeuksia.
– Tämä ratkaisu on juuri se mitä tavoiteltiin eli sadan prosentin ilmaisjako aidossa kansainvälisessä kilpailussa olevalle teollisuudelle. Ei suinkaan kaikille laitoksille, vaan parasta teknologiaa kullakin alalla edustaville laitoksille.
Päästökauppa on keskeinen keinoista, joilla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.
Vuodesta 2005 käytössä ollut EU:n päästökauppajärjestelmä on antanut mallia ympäri maailmaa.
Päästökaupan ydinajatuksena on, että hiilidioksidipäästölle on määritelty hinta jokaista hiilidioksiditonnia kohti.
Yritykset voivat myydä ylijääneitä päästökiintiöitään toisille yrityksille tai markkinoille.
Päästöoikeuksien suuren määrän ja talouden taantuman takia päästöoikeuksien hinta on kuitenkin painunut niin alas, ettei järjestelmä ole rohkaissut yrityksiä enää vähentämään päästöjä kuten alun perin oli tarkoitus.