EU ja Intia lähentyvät – Intia on silti hyvin riippuvainen Venäjän aseteollisuudesta, tutkija muistuttaa

EU:n ja Intian tuore sopu kauppaneuvotteluissa tuo niitä lähemmäksi toisiaan. Samalla Intialla on pitkäaikainen ja syvä suhde Venäjään, johon EU:lla on Ukrainassa käytävän sodan takia erittäin tulehtuneet välit.

Saksalaisen Heidelbergin yliopiston Intiaan keskittyvä väitöskirjatutkija Matias Castrén sanoo, että Intialla on läheinen suhde Venäjään erityisesti turvallisuuspolitiikassa.

– Intia on hyvin riippuvainen Venäjän aseteollisuudesta. Se ostaa sieltä puolustusmateriaalia ja tekee yhteistyötä läheisesti, Castrén sanoo STT:lle Brysselistä.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin raportin mukaan Intiaan tuotiin vuosina 2020–2024 toiseksi eniten sotakalustoa maailmassa. Enemmän kalustoa tuotiin vain Ukrainaan. Eniten kalustoa Intiaan tuotiin Venäjältä. 

Brittilehti Economistin Aasian-kirjeenvaihtaja Kira Huju näkee, että kauppasopimuksen myötä Intian ja Venäjän vakaa suhde tuskin muuttuu mihinkään suuntaan. Hän sanoo, että läheinen suhde on ikään kuin takuu Intialle, vaikka suhde on hallitusti heikentynyt.

– Jos se johonkin suuntaan menee, niin se syventyy aina silloin kuin esimerkiksi Trumpin kanssa on ongelmia, Huju sanoo viitaten Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin.

Intian ja Venäjän suhteille on luonut pohjaa Intian ja Neuvostoliiton välinen, 1970-luvulla solmittu yhteistyösopimus. Myös Suomella oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. 

Intia oli osa Sitoutumattomien maiden liikettä. Huju sanoo, että epävirallisesti Intia kallistui Neuvostoliiton suuntaan, mikä liittyi siihen, ettei Neuvostoliitolla ollut samanlaisia kolonialistisia suhteita Intiaan kuin Euroopalla. Intia oli Britannian siirtomaa, joka itsenäistyi 1940-luvulla.

Ukrainan sodan aikana EU:ssa on ainakin osin halveksittu sitä, että Intia on pitänyt hyvät suhteet Venäjään. Castrén näkee, että Venäjän ja Intian läheisyys herättää joissakin maissa varovaisuutta, joka liittyy yhteistyöhön.

Kauppaneuvottelujen päättyessä Intia ja EU kertoivat myös niiden välisen turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden solmimisesta. Siinä lisättäisiin Intian ja EU:n yhteistyötä muun muassa kyberturvallisuudessa ja terrorismin torjunnassa.

– EU:ssa on maita, jotka ovat hyvin varovaisia sen suhteen, missä määrin voidaan tehdä minkäänlaista turvallisuusyhteistyötä maan kanssa, joka on niin läheisessä suhteessa Venäjään, Castrén sanoo.

– Jos eurooppalaisten maiden turvallisuusviranomaiset alkavat luoda yhteistyötä, nousee kysymys, mitä tietoa kulkeutuu Venäjälle.

Joissakin maissa, kuten Saksassa, ajatellaan Castrénin mukaan sen sijaan niin, että vaaraa liioitellaan.

Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen Intiasta tuli maailman toiseksi suurin ostaja venäläiselle raakaöljylle, jonka hinta alentui merkittävästi länsimaisten pakotteiden takia. Castrén sanoo, että samalla Venäjästä tuli aiempaa riippuvaisempi Intiasta. 

Aiemmin tällä viikolla Intia ja Yhdysvallat pääsivät sopuun kauppasopimuksesta, joka muun muassa alentaa Intialle aiemmin asetettuja korkeita tuontitulleja yhdysvaltalaismarkkinoille. Trump sanoi, että osana sopua Intia lopettaisi venäläisöljyn ostamisen. Intia ei kommentoinut heti sovun jälkeen väitteitä.

Huju arvioi, että Intiassa ei käyty kovinkaan paljon keskustelua siitä, pitäisikö suhdetta Venäjään lieventää hyökkäyssodan takia. Hän sanoo, että Intiassa helposti koetaan, että länsimaista ylimielisesti selitetään, miten maailmassa saa toimia. Sota Ukrainassa ei ole Aasiassa samalla tavalla merkittävä kuin se on Euroopassa.

Viime vuosina useiden raporttien mukaan esimerkiksi demokratian tila on heikentynyt Intiassa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on raportoinut ongelmista ihmisoikeustilanteessa ja sananvapauskysymyksissä. Castrén sanoo, että EU:ssa on tehty tietoinen valinta olla puuttumatta näihin näkökulmiin ja tuomatta niitä julkisesti esiin.

– Venäjä ei koskaan tule luennoimaan Intian sisäpolitiikasta tai ihmisoikeuskysymyksistä tai Kashmirista, Huju sanoo.

Intiassa on ollut monta vuosikymmentä positiivinen Venäjä-kuva, ja se ei Hujun mukaan johdu pelkästään venäläispropagandasta.

– Usein lännessä lähdetään siitä, että se, että intialaiset ajattelevat näin, voi olla väärinkäsitys. Sen on pakko olla propagandaa, mutta suhteille on ihan rationaalisia geopoliittisia ja kulttuurisia syitä, Huju sanoo.

Intialle on Castrénin mukaan tärkeää näyttää, ettei maa kuulu mihinkään yhteen blokkiin ja että sillä voi samaan aikaan olla hyvät suhteet EU:hun ja Venäjään.

Hujun mielestä EU:n ja Intian kumppanuudessa näkyy, että nykyajassa luottamus suurvaltapolitiikkaan on huojunut. Hän huomauttaa, että Intia on aina kokenut, ettei suurvaltoihin voi täysin luottaa ja nykytilanne on todistanut näkemyksen oikeaksi

Huju sanoo, että Intiaa ja EU:ta yhdistävät samankaltaiset näkemykset sellaisesta maailmanjärjestyksestä, jossa on jonkinlaisia sääntöjä ja jossa on monenvälisiä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin.