EU-maat eivät päässeet vielä sopuun Venäjän vastaisesta pakotepaketista
EU-maat eivät maanantaina päässeet sopuun EU:n seuraavasta Venäjän vastaisesta pakotepaketista.
Asia oli esillä EU-maiden ulkoministerikokouksessa Brysselissä. Paketti olisi valmistuessaan ollut EU:n 21. Venäjän vastainen pakotepaketti.
STT:n tietojen mukaan pakotepaketin hyväksymisen estivät Itävalta ja Kreikka.
Itävaltaa huolettivat itävaltalaisten yritysten – esimerkiksi Raiffeisen-pankin – mahdolliset taloudelliset menetykset pakotteiden takia. Itävalta halusi kompensaatioita mahdollisista menetyksistä.
Monet EU-maat – mukaan lukien Suomi – olivat Itävallan kanssa asiassa eri linjoilla, sillä lukuisat jäsenmaiden yritykset ovat jo kärsineet merkittäviä tappioita sanktioiden takia, mutta eivät ole saaneet niistä kompensaatiota.
Kreikan huolenaiheena taas oli nesteytetyn maakaasun kuljetusten luisuminen kiinalaisten hoidettavaksi EU-pakotteiden takia.
Neuvottelut pakotepaketista saattavat STT:n tietojen mukaan jatkua diplomaattitasolla vielä tällä viikolla.
Pakotepaketista pitäisi päästä STT:n tietojen mukaan sopuun viimeistään keskiviikkona, sillä venäläisen öljyn hintakattoa – joka on osa pakotepakettia – koskeva aikaisempi sopimus raukeaa keskiviikkona.
Pakotepakettia koskevissa neuvotteluissa olivat aiemmin kiistakapuloina myös venäläisen turskan ja seitin tuontikiellot sekä patriarkka Kirillin lisääminen EU:n pakotelistalle. Nämä molemmat asiakohdat on sittemmin pudotettu pois pakotepaketista.
Venäläisen kalan tuonnin kieltäminen hiersi jäsenmaita, joiden kalanjalostusteollisuudelle venäläinen tuontikala on keskeinen raaka-aine.
Venäjän ortodoksista kirkkoa johtavan patriarkka Kirillin lisäämistä pakotelistalle vastusti ennen muuta Bulgaria, jonka mukaan pakotteiden ei pitäisi kohdistua Kirillin kaltaisiin kirkollisiin henkilöihin. Monissa muissa EU-maissa Kirill nähdään Venäjän Ukrainassa käymän sodan näkyvänä kannattajana ja propagandistina, jonka kuuluisi olla pakotelistalla.
Patriarkka Kirill on pitänyt Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ”pyhänä sotana”. Hänet pyrittiin lisäämään EU:n pakotelistalle jo vuonna 2022, mutta tuolloin Unkari esti lisäyksen.
Euronewsin mukaan Bulgaria vastusti myös venäläisen miljardöörin Vagit Alekperovin lisäämistä EU:n pakotelistalle. Alekperov toimi öljy-yhtiö Lukoilin pääjohtajana huhtikuuhun 2022, jolloin hän erosi tehtävästään. Eron syytä ei kerrottu. Lukoil oli maaliskuussa 2022 vaatinut Venäjän sodankäynnin lopettamista Ukrainassa.
Myöskään Alekperovia ei Euronewsin mukaan olla lisäämässä EU:n pakotelistalle.