EU-komission ilmastoesitykselle ristiriitainen vastaanotto Suomessa

EU-komission ilmastoesitys sai keskiviikkona odotetusti ristiriitaisen vastaanoton suomalaisilta järjestöiltä. EU-komissio kertoi esittävänsä 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan komission päästövähennystavoite luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen muistuttaa, että Suomessa puhdas siirtymä on jo hyvässä vauhdissa.

– Vireillä on yli 300 miljardin euron vihreät investoinnit, joiden tarjoama kasvupotentiaali on Suomen taloudelle huomattava. Investoinnit etenevät toteutukseen kuitenkin vain, jos ilmastopolitiikan suunta pysyy vakaana. Siksi onkin tärkeää, että komission ehdotus tuo yrityksille pitkäjänteistä ennakoitavuutta, Heinonen sanoo EK:n tiedotteessa.

Metsäteollisuus ry pitää EU:n ilmastotavoitteita kunnianhimoisina. Etujärjestön mukaan ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä. Järjestön mukaan kestävä, metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta.

Energiateollisuus ry pitää komission esitystä hyvänä. Järjestön mukaan komission päästövähennystavoite vahvistaa Suomen vähähiilisyydelle perustuvia mahdollisuuksia, jos tilaisuuteen osataan tarttua.

– Suomella on hyvät valmiudet toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kasvaa yhä merkittävämmäksi investointikohteeksi. Sähkömme on puhdasta ja verkot ovat kansainvälisessä vertailussa sekä tehokkaat että edulliset, toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo Energiateollisuuden tiedotteessa.

– Lisäinvestointeja kaivataan kuitenkin kipeästi, jotta voimme saavuttaa ilmastotavoitteemme ja varmistaa energian saatavuuden myös jatkossa. Tämä edellyttää hallitukselta viisasta politiikkaa, investointiympäristön on oltava kunnossa, että hiilineutraalisuus muodostuu menestystekijäksemme, Leskelä jatkaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi tiedotteessaan, että komission tiukkaa ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa maankäyttösektorilla.

MTK:n mukaan EU-komission tulisi huomata, että maankäyttösektorin nielukapasiteetti on selvästi aiemmin arvioitua heikompi. Metsien kasvun hidastuminen, lisääntyvät tuho- ja myrskyriskit sekä kuivuutta ja tulvia aiheuttavat sään ääri-ilmiöt heikentävät nieluja ympäri Eurooppaa.

– On tärkeää, että ilmastopolitiikassa nojaudutaan tieteelliseen tietoon ja ajantasaisiin arvioihin. Emme voi rakentaa EU:n ilmastotavoitteita oletuksille, jotka eivät enää vastaa todellisuutta metsien ja maankäytön osalta. Maankäyttösektorin nielutavoitteet tulee muuttaa realistisiksi, koska nyt niihin on mahdoton päästä, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo tiedotteessa.

Suomen Luonnonsuojeluliitto painottaa tiedotteessaan, että EU:n ilmastotoimia ei saa ulkoistaa kehittyville maille. Esitetty 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 on Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdoton minimi.

Komission ehdotuksen mukaan osan vuoden 2040 ilmastotavoitteista voisi kattaa ostamalla kansainvälisiä päästöyksiköitä EU:n ulkopuolelta. Luonnonsuojeluliiton mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä vastuun ulkoistamista kehittyviin maihin, kuten Afrikan valtioihin, sen sijaan, että päästöjä vähennettäisiin EU:n sisällä.

Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijan Nelli Immosen mukaan päästöyksiköiden ostaminen olisi kallista ja lyhytnäköistä ilmastopolitiikkaa, sillä se ohjaisi rahoitusta pois EU:n omista päästövähennyksistä ja vihreistä investoinneista.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kannustaa hallitusta ajamaan voimakkaasti eteenpäin EU-komission tuoretta esitystä vuoden 2040 päästötavoitteeksi. Myös Tynkkynen varoittaa riskeistä, joita sisältyy ajatukseen kattaa osa velvoitteesta ostamalla päästöoikeuksia ulkomailta.

– Komission esitys on ehdoton vähimmäistaso, johon Euroopan pitää ilmastokriisin ratkaisemiseksi sitoutua. Eurooppaa parhaillaan kurittavat äärihelteet ovat karu muistutus siitä, millaisia vahinkoja ilmaston kuumeneminen aiheuttaa jo nyt, Tynkkynen sanoo tiedotteessaan.