Yli 60-vuotiaiden yhteydenpito ystäviin näyttää vähentyneen – koronaepidemia lisännyt yksinäisyyttä

Noin puolet yli 60-vuotiaista suomalaisista on päivittäin tai lähes päivittäin yhteydessä omaan perheeseen tai lähisukulaisiinsa, ilmenee Eläkeliiton teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vastaajista 85 prosenttia on yhteydessä perheeseen tai lähisukulaisiin vähintään kerran viikossa. Kerran tai kahdesti kuussa yhteyttä pitää noin kymmenen prosenttia ja tätä harvemmin noin neljä prosenttia. Tutkimusraportissa kerrotaan, että tulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisessä vuonna 1998 tehdyssä kyselyssä.

Sitä vastoin yli 60-vuotiaiden yhteydenpito ystäviin näyttää vähentyneen edellisestä kyselystä. Vastaajista noin 60 prosenttia on ollut yhteydessä ystäviinsä vähintään kerran viikossa, kun aiempina vuosina vastaava osuus on ollut yli 70 prosenttia.

–  Perheen ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien vähenemiseen on voinut vaikuttaa vuonna 2020 alkanut koronaepidemia, Eläkeliiton +60-barometrissä arvioidaan.

Tutkimuksen toteutti huhti-toukokuussa Tutkimustie Oy. Kyselyyn saatiin 1075 vastausta vuosina 1930–1960 syntyneiltä suomalaisilta.

Kyselyyn vastanneista noin yhdeksän prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä usein, viikoittain tai päivittäin. Yksinäisyyden kokemukset näyttävät olevan yhteydessä ainakin huonoon terveydentilaan, avuntarpeeseen arjessa, yksin asumiseen ja korkeaan ikään.

Tutkimusraportin mukaan samat päätelmät havaittiin jo vuoden 1998 tutkimuksessa. Uutta kuitenkin on, että aiempaa useampi ei osannut vastata siihen, kuinka usein he tuntevat itsensä yksinäiseksi.

–  Tämä tulos voisi viitata siihen, että koronaepidemia näkyy tuloksissa epävarmuutena, raportissa sanotaan.

–  Vaikka yksinäisyydentunne ei ole säännöllisenä lisääntynyt verrattuna 1990-luvun tuloksiin, vastaajat tunnistivat itsessään sen, että yksinäisyys on lisääntynyt: jopa viidesosa vastaajista kokee yksinäisyyden lisääntyneen koronaepidemian seurauksena. Tämä liittynee sosiaalisten kontaktien välttämiseen ja vähenemiseen poikkeusolojen aikana.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös muun muassa sitä, mikä vastaajien mielestä on heitä itseä parhaiten kuvaava ilmaisu. Tarjolla oli kahdeksan vaihtoehtoa ja lisäksi oli mahdollisuus esittää jokin muu nimitys.

Suosituimmaksi nimitykseksi nousi kyselyssä eläkeläinen, jota pitää parhaana ilmaisuna noin 58 prosenttia kaikista vastanneista yli 60-vuotiaista. Seniorikansalaista suosii 15 prosenttia, ikääntynyttä ihmistä yhdeksän prosenttia ja ikäihmistä kuusi prosenttia.

Tutkimusraportin mukaan tuloksissa näkyy muutos: vastanneista 61–80-vuotiaista ilmaisua eläkeläinen kannattaa nyt lähes kaksi kolmesta, kun 1990-luvun kyselyissä termi sai kannatusta vain alle kolmannekselta. Kyselyn tulosta voi ainakin osin selittää se, että 1990-luvulla vastaajia oli pyydetty arvioimaan yleisesti 61–80-vuotiaille ja yli 80-vuotiaille sopivinta ilmaisua. Vuoden 2021 kyselyssä selvitettiin sen sijaan, millä ilmaisulla henkilö itse kutsuisi itseään.

–  Erilaisten ikään tai ikääntymiseen liittyvien termien suosio on vastaavasti selvässä laskussa: 61–80-vuotiaista enää 16 prosenttia kannattaa ilmaisuja ikääntyneet ihmiset, ikäihmiset tai iäkkäät ihmiset, kun se 1990-luvulla sai kannatusta noin 40 prosentilta. Käsite seniorikansalainen sai suurin piirtein yhtä paljon tukea (15 prosenttia) kuin vuonna 1998, tutkimusraportissa kerrotaan.

–  Yli 60-vuotiaista aniharva haluaisi kutsua itseään vanhukseksi tai vanhaksi ihmiseksi ja yli 80-vuotiaistakin vain kahdeksan prosenttia. Vuoden 1998 barometrissa sen sijaan yli 80-vuotiaita olisi kutsuttu useimmiten juuri vanhukseksi tai vanhaksi ihmiseksi (43 prosenttia).