Tyttöjen kokema ahdistus ja yksinäisyys lisääntynyt pandemia-aikana selvästi poikia enemmän – "Pandemia on ollut pommi, joka on laukaissut jotain"

Etenkin tyttöjen ahdistus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet korona-aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta kouluterveyskyselystä.

Tänä vuonna kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut peräti 30 prosenttia tytöistä. Määrä on selkeästi kasvussa verrattuna vuosiin 2013–2019, jolloin ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia vastanneista tytöistä.

Tyttöjen raportoimat ahdistuneisuusluvut ovat myös selkeästi suurempia kuin pojilla. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta.

Myös yksinäisyyden kokemus on yleistynyt erityisesti tytöillä. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista yksinäisyyttä koki viime keväänä noin 10 prosenttia.

THL:n ylilääkäri, lasten- ja nuorten mielenterveyskysymyksiin perehtynyt Terhi Aalto-Setälä sanoo, että tyttöjen pahoinvoinnin lisääntyminen korona-aikana on ollut kansainvälinen ilmiö, joka on näkynyt Euroopasta Aasiaan. Kaikkia syitä tähän ei kuitenkaan vielä tiedetä.

–  Siinä on varmaan sellaista, että tämän ikäisillä tytöillä masennuksen esiintyvyys nousee tuossa iässä, eli ihan hormonaalisia tekijöitä. Tytöt ovat samalla kehityksensä myötä herkkiä ihmissuhteissa tapahtuville katkoksille ja muutoksille, ja niitä nuorilla on riittänyt, kun ei ole voitu ylläpitää kaverisuhteita ja eristäytymistä on ollut paljon, Aalto-Setälä pohtii STT:lle.

Myös monia tärkeitä aikuisia on jäänyt puuttumaan nuorten elämästä, kun esimerkiksi kohtaamiset opettajien tai harrastuksien valmentajien kanssa ovat jääneet vähäisiksi. Myös sukulaisten tapaaminen on ollut rajatumpaa.

Kouluterveyskyselyjä on tehty vuodesta 1996 lähtien. Kyselyn tulokset perustuvat lähes 265 000 lapsen ja nuoren vastauksiin. Tuoreen kyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä. Kysely tehtiin perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.

Aalto-Setälän mukaan lisäksi ilmassa on ollut monenlaisia huolenaiheita, kuten huolta omasta ja läheisten terveydestä. Myös vanhemmat ovat voineet olla ahdistuneita pandemian vuoksi.

–  Tuon ikäiset tytöt ovat herkkiä havainnoimaan ympäristöään ja he ovat varmaan sitten imeneet siitä vaikutteita, Aalto-Setälä sanoo.

Hän arvioi, että monella nuorella tilanne normalisoituu itsestään, kun elämä palautuu normaaliksi ja rajoituksia puretaan. Todennäköisesti osan hyvinvointi on kohonnut jo viime kevääseen verrattuna, jolloin kysely tehtiin.

–  Tämä tulos ei tarkoita, että esimerkiksi 30 prosenttia tytöistä jäisi pysyvästi ahdistuneiksi. Mutta kyllä pandemia varmaan jättää sellaisen porukan, joka tarvitsee ylimääräistä tukea. Heillä on voinut jo ennen tätä olla alttiutta ahdistukseen ja masennukseen, ja tämä (pandemia) on ollut sitten pommi, joka on tullut ja laukaissut jotain.

Tämä tulisi huomioida esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa.

Aalto-Setälä huomauttaa, että pandemia-aika on syönyt myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon resursseja, kun henkilökuntaa on siirretty tekemään koronatestauksia ja muita pandemiaan liittyviä tehtäviä.

–  Se on ikävää, sillä nyt tarve tuelle on ollut suurempi, hän sanoo.

Syytä on kuitenkin huomata, että kyselyn mukaan iso osa lapsista ja nuorista on myös tyytyväisiä elämäänsä. Esimerkiksi perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli 80 prosenttia oli tyytyväinen elämäänsä keväällä 2021.