Tutkimus: Vihreä siirtymä vaikuttaa Suomen talouteen lähivuosina enemmän kuin ilmastonmuutos

Vihreä siirtymä on todennäköisesti lähivuosikymmeninä Suomen talouden kannalta tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutos. Näin arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin valtioneuvostolle laatimassa ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia koskevassa tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset, kuten muuttuvat sään ääri-ilmiöt, vaikuttavat Suomessa kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita. Hankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi painottaa tämän edellyttävän, että maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisissa rajoissa ilmastotoimien tukemana.

– Suomen taloudessa tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin heijastevaikutuksiin muista maista, kun esimerkiksi vientimaiden talouskasvu hidastuu. Toisaalta Suomi voi myös houkutella kansainvälisiä investointeja, kun suhteellinen asemamme parantuu. Panostamalla vihreään siirtymään parannamme myös Suomen kilpailukykyä ja investointeja samalla, kun edesautamme ongelman globaalia ratkaisemista, Kuusi sanoo tiedotteessa.

Tutkimusraportissa todetaan, että vihreää siirtymää edistävä politiikka ratkaisee, millaisia vaikutuksia julkiselle taloudelle lopulta koituu. Siirtymää kohti kestävää taloutta ja talouskasvua ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet myös globaali teknologia ja muutokset ihmisten käyttäytymisessä.

Tutkimuksen yhteydessä analysoitiin myös kuntien varautumista ilmastonmuutoksen talousvaikutuksiin. Tulosten mukaan osa kunnista on tehnyt riskikartoituksia ja riskejä on alettu huomioida esimerkiksi kaavoituksessa, rakennustoiminnassa ja kunnallistekniikan kehityksessä. Lisäksi alueellista energiavarmuutta on paikka paikoin pyritty parantamaan.

Useilta kunnilta kuitenkin puuttuu kokonaiskuva, ja sen myötä varautumiskeinot ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin. Tutkijat pitävätkin varautumattomuutta ja tiedon puutetta merkittävänä alueellisena riskinä.

– Kuntien tunnistamista ilmastonmuutoksen riskeistä suurimmat liittyvät vesien hallintaan ja energiavarmuuden ennakoimattomuuteen. Lisäksi ilmastopolitiikan aiheuttamista riskeistä kunnallistaloudelle on tunnistettu ainakin teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen, yleinen kustannusten nousu ja mahdollinen verotulojen lasku tehtyjen päätösten seurauksena, raportissa kerrotaan.

– Samaan aikaan osassa kuntia tunnistetaan myös ilmastopolitiikan mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamiselle ja elinkeinorakenteen uudistamiselle tai monipuolistamiselle.

Raportissa todetaan, että ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten lisäksi ilmastopolitiikka vaikuttaa kuntien talouteen epäsuorasti elinkeinorakenteen ja kuntien varallisuuden kautta. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja sen kehittäminen vihreämmäksi nimetään keinoiksi parantaa kilpailukykyä ja siten vahvistaa mahdollisia ilmastopolitiikan positiivisia taloudellisia vaikutuksia.

Raportissa todetaan, että ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vasta vähän tutkimusta. Tieto on myös hyvin epävarmaa, koska ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen pidemmän aikavälin vaikutuksia muun muassa ekosysteemien tilaan ja sään ääri-ilmiöiden voimakkuuteen ei vielä tunneta varmasti.

Myöskään kustannuksia ei voida tarkoin arvioida. Ensinnäkään uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei tunneta, minkä lisäksi valitut politiikkakeinot vaikuttavat myös merkittävästi siirtymän kustannuksiin.

– Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttäisi pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä, tiedotteessa sanotaan.