Tutkimus: Hyvinvointialueita rakennettiin jaksamisen äärirajoilla

Vuoden alussa aloittaneita hyvinvointialueita valmistelleiden ihmisten jaksaminen oli äärirajoilla. Hyvinvointia, työkykyä ja työssä suoriutumista heikensivät työn paljous, työpaineiden runsaus, pitkät työpäivät sekä heikkoudet työyhteisön toimivuudessa ja esihenkilötyössä.

Asia selviää tutkimuksesta, jossa Työterveyslaitos seurasi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kuukausittaisilla kyselyillä hyvinvointialueiden valmistelijoiden työhyvinvointia.

Seurantatutkimuksen kyselyillä kartoitettiin vastaajien kokemuksia työstä ja työyhteisön sekä esihenkilöiden toiminnasta, psykososiaalista kuormitusta, työkykyä sekä työstä palautumista ja sitä edistäviä tekijöitä.

– Työhyvinvointia tukevia työprosesseja ja rakenteita ei ollut olemassa riittävästi, ja työtä tehtiin niukoilla resursseilla. Työn tekemiselle ei onnistuttu luomaan ympäristöä, jossa hyvinvointi työssä on kaikkien oikeus. Osa valmistelijoista koki jääneensä työssään ja sen haasteissa yksin, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Laitisen mukaan vastaavissa erittäin vaativissa muutostilanteissa on tärkeää satsata työhyvinvointia ylläpitäviin rakenteisiin.

Seuraavaksi pitäisikin seurata ja tukea työntekijöiden toipumista viime vuoden rääkistä.

– On tärkeää ottaa huomioon valmistelijoiden jaksaminen ja hyvän työn tekemisen edellytykset. Tarvitaan hyvää johtamista ja riittävää tukea työyhteisöltä, ja näiden toteutus vaatii myös aikaa, Laitinen sanoo.

Työterveyslaitoksen mukaan jokaisen valmistelijan on nyt hyvä kiinnittää huomiota omaan työstä palautumiseensa ja työkykynsä edistämiseen esimerkiksi työn tauotuksella ja kohtuullisilla työpäivillä.

– Mikäli lepo ei auta väsymykseen, tilanteesta kannattaa keskustella esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Erityisesti jos valmistelija on kokenut keskivaikeaa tai vaikeaa psyykkistä rasittuneisuutta tai oma työkyky on heikko, tarvitaan sekä yksilöllisiä että työyhteisön ja esihenkilötyön tukitoimia valmisteluvuodesta elpymiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi työn muokkaus sekä esihenkilön, työyhteisön ja työterveyshuollon tuki, Laitinen sanoo.