Historia | Saksalaisten ampuma torpedo ja sitä seuranneet 18 minuuttia vaikuttivat koko maailmansodan kulkuun
Maailmanhistoriaan mahtuu monia tuhoisia ja traagisia laivaonnettomuuksia, jotka ovat vieneet merten syvyyksiin tuhansittain ihmisiä.
Kuuluisin niistä on tietenkin vuonna 1912 uponnut Titanic. Suomalaiset muistavat hyvin myös Estonian uppoamisen vuonna 1994.
Suomenmaa on kertonut myös muun muassa vuonna 1914 uponneesta Empress of Irelandista, jonka mukana hukkui yli tuhat ihmistä ja 70 suomalaista.
Helmikuussa puolestaan kerroimme saksalaisen risteilyaluksen Wilhelm Gustloffin traagisesta kohtalosta. Neuvostoliiton torpedo upotti laivan tammikuussa 1945. Hyiseen Itämereen hukkui yli 9 000 ihmistä.
Keskiviikkona tuli kuluneeksi puolestaan 110 vuotta brittiläisen matkustajahöyrylaivan RMS Lusitanian uppoamisesta Irlannin edustalle.
Lusitanian upottivat saksalaiset keskellä ensimmäistä maailmansotaa toukokuussa 1915. Lusitanian kohtalolla oli lopulta vaikutuksensa myös maailmansodan kulkuun.
Lusitanian kohtalokas matka alkoi 1. toukokuuta 1915 New Yorkista Yhdysvalloista. Määränpäänä oli Liverpool Isossa-Britanniassa.
Ensimmäinen maailmansota oli alkanut vajaata vuotta aiemmin heinäkuun lopulla 1914. Saksa valvoi Britannian ja Irlannin lähivesiä sukellusveneillä.
Saksa oli ilmoittanut, ettei se sallisi joukkojen tai sotamateriaalien kuljetuksia alueella. Varoitus koski kaikkia brittiläisiä aluksia.
Laivayhtiössä Lusitanian matkaan liittyvät riskit kyllä tiedettiin. Merellä oli miinoituksia ja Saksan sukellusveneet voisivat upottaa ison aluksen hetkessä. Silti matka sai alkaa.
Ja matkustajia riitti. Hulppea risteilyalus täyttyi muun muassa rikkaista amerikkalaisista. Sodasta huolimatta bisnesten täytyi jatkua.
Matka eteni hyvin 7. toukokuuta saakka. Silloin Lusitania saapui Irlannin edustalle. Alueella partioinut saksalainen sukellusvene U-20 teki siitä havainnon ja ampui torpedon.
Lusitania sai osuman kylkeensä aluksen keskivaiheille. Alkoi epätoivoinen pelastautumisvaihe, jossa mahdollisuudet selviytyä olivat pienen pienet. Lusitania upposi 18 minuutissa.
48 pelastusveneestä vain kuusi ehdittiin laskea vesille. Lähes 1 200 ihmistä kuoli.
Tapaus oli skandaali. Yhdysvalloissa ja Britanniassa syttyi raivo matkustaja-aluksen kohtalosta. Reilun tuhannen ihmisen mukana hukkui useita tunnettuja amerikkalaisia. Yhdysvallat ei vielä tuossa vaiheessa ollut liittynyt ensimmäiseen maailmansotaan.
Saksa puolustautui raivoisaa kiukkua vastaan. Se väitti, että Lusitanian mukana kuljetettiin sotamateriaalia. Aluksen upottamista Saksa piti sen vuoksi oikeutettuna. Maa vetosi myös siihen, että se oli varoittanut alueella liikkuvia aluksia, myös Lusitaniaa, etukäteen.
Yhdysvalloissa yleinen mielipide kääntyi tapauksen vuoksi entistä voimakkaammin Britannian puolelle. Tapaus johti ainakin osaltaan siihen, että Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolelle vuonna 1917.
Amerikkalaisten mukaantulolla oli vaikutuksensa sodan kulkuun. Ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan tappioon ja ympärysvaltojen voittoon marraskuussa 1918.
Mutta oliko Lusitania vain matkustaja-alus vai oliko siellä sotamateriaalia? Siitä on väitelty paljon tuhoisasta tragediasta lähtien.
Jo pian uppoamisen jälkeen yhdysvaltalaismedioissa kerrottiin, että aluksella oli kuljetettu myös kiväärienpatruunoita ja kranaattien osia. Britanniassa tieto kuitenkin kiistettiin.
Vuonna 2008 saksalaisten väitteet saivat kuitenkin vahvan tuen, kun sukeltajat nostivat Lusitanian hylystä noin neljä miljoonaa kiväärinpatruunaa.