Historia | Kun sota loppui, Helsingin Rautatientorille pakkautui niin paljon ihmisiä, että "tuskin sai vedettyä henkeään"

Mahtoi siellä olla melkoinen tungos. Oli helatorstai 10. toukokuuta 1945 ja vapaapäivä.

Helsingin Rautatientorille oli saapunut arviolta noin 30 000 ihmistä. Jossain ihmismassan keskellä oli korokkeita, joissa orkesterien jäsenet sekä kuorolaulajat seisoskelivat.

Lipputangoissa liehuivat Suomen sekä liittoutuneiden liput. Meneillään oli suuri rauhanjuhla, joka sai kansan suussa nimen rauhantanssit.

– Torilla oli niin ahdasta ja täpötäyttä, että tuskin sai vedettyä henkeään, kirjoitti Helsingin Sanomat pari päivää myöhemmin.

Syy juhlaan löytyi maailmanpolitiikasta.

Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler oli ampunut itsensä huhtikuun lopussa. Saksa oli antautunut 8. toukokuuta. Toinen maailmansota Euroopassa oli tullut päätökseensä. Tai ainakin se veteli jo aivan viimeisiään. Liittoutuneet olivat voittamassa.

Suomen maaperälläkin sota oli päättynyt vain hetkeä aiemmin. Viimeiset saksalaiset poistuivat Käsivarren Lapista 27. huhtikuuta. Neuvostoliiton kanssa sota oli päättynyt jo syksyllä 1944.

Sota oli ohi, ja sitä kelpasi hieman juhlia.

– Kaikki mukaan karistamaan harteiltaan sotavuosien harmaat huolet, julisti Helsingin Sanomissa ollut mainos tapahtumapäivänä.

Juhlan luonne oli sikäli merkityksellinen, että tanssiminen oli ollut vuosikausia Suomessa kiellettyä.

Sotavuosina tanssikiellon rikkomisesta oli voinut saada jopa sakkoja. Nyt kuitenkin mainos lupasi ratkiriemulliseen ilonpitoon ”nuorille swingiä, congaa, vanhoille valssia ja polkkaa”.

Juhlan aluksi laulettiin Maamme-laulu. Sitten Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton kansallislaulut.

Niiden jälkeen oli aika tanssia. Siitä ei kuitenkaan meinannut tulla mitään. Väkeä oli niin paljon, ettei kansa yksinkertaisesti mahtunut laittamaan jalallaan koreasti.

Tunnelma oli kuitenkin hyväntuulinen, lehdet raportoivat.