Söpö jyrsijä voi nakertaa kotiisi hengenvaarallisia vaurioita – Silti sille ei saa tehdä mitään moneen kuukauteen

Eläimet

Oravat ovat söpön näköisiä eläimiä, joiden veikeää hyppelyä puusta puuhun on mukava seurata. Kääntöpuoli näissä sympaattisissa otuksissa on kuitenkin se, että ne voivat aiheuttaa asuinrakennuksille melkoista tuhoa.

Oravat nimittäin ovat ketteriä kiipeämään. Ne mahtuvat kulkemaan pienistäkin raoista esimerkiksi omakoti- tai rivitalojen välikatoille. Siellä ne mylläävät helposti villoja, nakertavat rakenteita ja pahimmillaan rikkovat sähköjohtoja tai höyrysulkuja.

Seuraukset voivat olla tuhoisia, jopa hengenvaarallisia. Rikkoutuneet sähköjohdot voivat aiheuttaa pahimmillaan oikosulun tai jopa tulipalon.

– Oravista on tullut viime vuosina aiempaa selvästi enemmän ilmoituksia, sanoo vanhempi asiantuntija Stig Kvarnström Tuhoeläinhallinta Delecon Oy:stä Suomenmaalle.

Kvarnströmin mukaan ilmoituksia oravien aiheuttamista haitoista tulee enemmän kuin koskaan hänen 30 vuotisen uransa aikana. 

Tyypillisimmin oravat häiritsevät ihmisten unta, kun niiden kiipeilystä kuuluu rapinaa ja muuta ääntä. Ihmiset yleensä huolestuvat myös siinä vaiheessa, kun he näkevät oravien kiipeilevän pitkin ulkoseiniä ja puikahtavan talon rakenteiden sisään katon tuntumassa.

– Yleensä me sitten näemme, että orava on tehnyt pesänsä välikatolle räystäsreunan laudoituksen päälle. Siihen orava on tyypillisesti kantanut villaa talon rakenteista ja kaikenlaisia keppejä ja oksia luonnosta, Kvarnström summaa.

– Joskus niitä risuja ja keppejä löytyy sieltä villojen päältäkin, hän lisää.

Oravien kyky aiheuttaa vahinkoa on syytä ottaa tosissaan, Kvarnström tähdentää.

Jo pelkkä sotku on ikävää, mutta villojen myllääminen tai tallominen tiiviimmäksi heikentää myös talojen eristystä. Rakenteiden nakertaminen aiheuttaa harmia ja monenlaista vahinkoa.

Ongelmat ovat Kvarnströmin mukaan hyvin samantyyppisiä kuin hiirien aiheuttamat. Hiiret tosin mylläytyvät villojen alle ja ovat siten vielä hankalammin torjuttavia. Oravat liikkuvat pääsääntöisesti villojen päällä.

Hiiret ovat myös oravia alttiimpia nakertamaan esimerkiksi sähköjohtoja.

– Oravien aiheuttamaa tulipaloa pidän ehkä melko epätodennäköisenä, mutta mahdollista sekin silti on, Kvarnström sanoo.

Toisinaan oravat kuolevat syystä tai toisesta talojen rakenteissa ollessaan. Tällöin ne aiheuttavat helposti hajuja ja houkuttelevat paikalle raatoja syöviä hyönteisiä. Seurauksena voi olla asuintiloihin leviävä hyönteisongelma.

Orava voi myös joskus olla hyökkäävä ihmistä kohtaan, etenkin jos sillä on pentuja. Uhattuna se voi Kvarnströmin mukaan purra tai raapia ihmistä. Luonnonvaraisen eläimen puremaa ei kannata koskaan ohittaa olankohautuksella. 

Sellaistakin on tapahtunut, että orava luikahtaa terassilla päiväuniaan nukkuvan vauvan vaunuihin sisään.

– Ne ovat aika ikäviä tapauksia. Monesti oravia nähdään siinä vaunujen päällä, mutta kyllä niitä sinne vauvan koppaankin on joskus mennyt.

Oravan karkottaminen voi kuitenkin olla melko haastavaa.

Kvarnström korostaa, että orava on rauhoitettu maaliskuun alusta ja lokakuun loppuun. Silloin talon rakenteisiin pesiytyneelle oravalle ei voida tehdä mitään. Ei varsinkaan silloin, jos oravalla on poikasia.

Edes oravien kulkuaukkoja ei saisi tuona aikana tukkia. Emon on päästävä hakemaan ruokaa ja kulkemaan takaisin poikastensa luokse.

Talon ihmisasukkaiden on tuona aikana tyydyttävä vain odottamaan ja seuraamaan tilannetta. 

– Sitten, kun poikaset ovat kasvaneet niin isoiksi, että ne varmuudella pärjäävät luonnossa, voi kulkuaukkoja tukkia esimerkiksi metalliverkoilla, Kvarnström summaa.

Jos oravan läsnäolo rahoitusaikana mietityttää, kannattaa tuhoeläinten torjuja kutsua Kvarnströmin mukaan paikalle arvioimaan torjuntakeinojen mahdollisuuksia. He myös paikallistavat ja asentavat suojauksia oravien kulkuaukkoihin.

Marras–helmikuun aikana torjujilla on oravien suhteen vapaammat kädet toimia. Kvarnströmin mukaan tuolloin talon rakenteissa viihtyviä oravia pyydystetään usein pieniin häkkeihin ja kuljetetaan luontoon kauas ihmisasutuksista.

Varmin tapa torjua oravia on etukäteen toimiminen.

Kvarnströmin mukaan kannattaa varmistaa, ettei oraville ole mieluista syötävää pihapiirissä. 

Talojen läheisyyteen oravia houkuttavat usein esimerkiksi lintujen ruokintapaikat. Sellaiset kannattaa Kvarnströmin mukaan poistaa, jos oravat alkavat juoksennella aktiivisesti pihapiirissä.

Lintulauta voi löytyä myös naapurista. Joskus käy niin, että naapurin lintulauta houkuttelee paikalle oravia, mutta häiriötä ne aiheuttavat muille lähiseudun taloille.

Mitä sellaisessa tilanteessa kannattaa tehdä?

– Ehkä silloin on syytä ostaa kakkua ja skumppaa, mennä niiden kanssa naapurin ovelle, ja nätisti kysyä, että oletteko huomanneet tällaista juttua, Kvarnström heittää.

Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa luopumaan lintulaudastaan elleivät viranomaiset näe siihen painavaa syytä esimerkiksi tartuntatautien vuoksi.

– Yleensä nämä tilanteet ratkeavat kuitenkin puhumalla. Naapurisuhteita ei kannata turhaan rikkoa.

Tärkeää on tukkia oravien potentiaalisia kulkureittejä etukäteen. Kvarnströmin mukaan tiheää verkkoa kannattaa asentaa kaikenlaisten katonrajan tuntumassa sijaitsevien aukkojen ja räystäsreunan laudoituksien sisäpuolelle.

Verkko kannattaa asentaa tiukasti, etteivät oravat pääse repimään sitä irti.

Oravia voi yrittää karkottaa myös erilaisilla hajusteilla tai markkinoilta saatavilla karkotteilla. Kvarnströmin mukaan niiden toimivuudesta ei kuitenkaan ole takeita. 

Ja jos ne toimisivatkin, kovin pitkäaikaista apua niistä ei välttämättä saa. Oravat tottuvat helposti erilaisiin häiriötekijöihin eivätkä välitä niistä enää.

Kvarnströmin mukaan pihan läheisyydessä liikkuvista oravista ei kuitenkaan tarvitse suoraan olla huolissaan.

Oravat viihtyvät luonnossa eivätkä ne aktiivisesti vaani mahdollisuuksia hiipiä sisään ihmisasumusten rakenteisiin. Välinpitämätön ei kuitenkaan kannata olla.

– Ihan ensimmäiseksi kävelisin taloa vähän ympäri ja tutkisin, onko siellä sellaisia paikkoja, joista orava voi päästä kulkemaan. Sellaiset paikat kannattaa tukkia. Toiseksi varmistaisin, ettei pihalla ole ravintoa, joka houkuttavaa oravia.

– Sen jälkeen oravien hyppelyä puissa voi seurata suhteellisen rauhallisin mielin.