Keskustan pitää ajaa inhimillisen Suomen asiaa, sanoo Hanna Kosonen – "Empatia todellakin kuuluu politiikkaan"
Keskustan kolmannen kauden savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen saa usein politiikan piireissä kehuja rakentavasta otteestaan ja yhteistyökykyisyydestään.
Hänkin silti sanoo, ettei keskustan pidä lähteä viime vaalikauden hallituspohjaan kahden vuoden päässä häämöttävien eduskuntavaalien jälkeen.
– Kyllähän siitä hallituksesta traumat jäivät vähän meille kaikille. Sellaiseen neljä vastaan yksi -tilanteeseen ei kukaan halua, eikä minkään puolueen kannata mennä, Kosonen näkee.
Hän toimi Sanna Marinin (sd.) hallituksessa vuoden ajan tiede- ja kulttuuriministerinä ja sen jälkeen ympäristövaliokunnan puheenjohtajana.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen linjasi myös äskettäin puoluevaltuuston kokouksessa, ettei edellisen vaalikauden kokoonpanoa kaivata.
Kososen mukaan kevään 2019 hallitusneuvotteluissa näytti vielä siltä, että kaudesta tulisi erilainen kuin lopulta tuli. Keskusta ei saanut kaipaamaansa punamultayhteistyötä ja joutui usein kahnauksiin vihreiden kanssa.
– Uskoimme ihan erilaiseen tilannekuvaan, todellisuus oli jotain aivan muuta, Kosonen summaa.
Marinin hallituksessa istuivat lisäksi vasemmistoliitto ja RKP.
Kosonen ei usko, että puolueiden ”taustaklangi” on muuttunut puheenjohtajavaihdoksista huolimatta. Hän pitää järkevänä sitä, että keskusta on nyt halunnut erottautua entisistä hallituskumppaneistaan oppositiossa.
– Media ja nykyiset hallituspuolueet työnsivät meidät vihervasemmistonurkkaan, jossa emme ikinä ole kyllä olleet. He onnistuivat sen tarinan luomisessa, mikä aiheutti hirvittävää kipuilua ja toki kannatuksen laskuakin.
– Nyt pesäeromme noihin puolueisiin on varmaan tullut jo hyvin näkyväksi, Kosonen uskoo.
Kososen mielestä keskusta otti Kaikkosen johdolla oikean tavoitteen pääministeripuolueeksi pyrkimisestä, vaikka gallupien mukaan siihen on matkaa.
– Tilanne voi vielä muuttua. Voisin kuvitella, että monille suomalaisille mieluisin vaihtoehto ei todellakaan ole äärioikealla, missä kokoomus on nyt perussuomalaisten peesissä, eikä toisaalta myöskään SDP:n vasemmistoklikissä, hän sanoo.
Kokoomuksen ja SDP:n sinipunahallitus on tällä hetkellä todennäköisin, mutta keskusta tarjoaa nyt niin sanottua kolmatta vaihtoehtoa.
– Sinipuna on aiemmin merkinnyt hurjaa kyytiä Suomelle. Alueellisuus on puolestaan keskustan tehtävä monella tavalla.
Kososella on selvä näkemys siitä, mihin keskustan pitäisi keskittyä loppuvaalikauden ajaksi oppositiossa.
– Inhimillisen Suomen asiaan. Empatia todellakin kuuluu politiikkaan, hän korostaa.
Kosonen suuntaa tämän viestin perussuomalaisia johtavalle valtiovarainministeri Riikka Purralle, joka on eri yhteyksissä todennut, ettei empatia sovi politiikan tekemiseen.
Kososen mukaan keskustan pitää nyt näyttää kaikessa tekemisessään, että se ymmärtää ihmisten arkea ja suomalaisia ihmisiä.
– Sitä ymmärrystä tarvitaan nyt jos koskaan, kun maailma on ihan yhtä härdelliä.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen kehysriihen jäljiltä tunnelma on edelleen hämmentynyt, Kosonen kuvaa.
Kysytään, miksi suunta muuttui niin täydellisesti, ja suuriin veronkevennyksiin olikin varaa.
– Olemme kaksi vuotta kuunnelleet, ettei rahaa ole mihinkään ja siksi on pitänyt leikata lähipalveluista, koulutuksesta ja vähäosaisilta.
– Mutta haluan hallituksen osaltakin uskoa hyvään. He varmaankin tajusivat, etteivät valitus- ja leikkauspuhe sekä saksien jatkuva kirskuttelu välttämättä lisää ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ja siihen, että talous ja kulutus lähtisivät kasvuun.
Kososen mielestä on kuitenkin kohtuutonta, ettei korkeakouluja voitu jättää rauhaan leikkauksilta, vaikka hallitus päätti samassa riihessä kahden miljardin euron kevennyksistä ansiotulo- ja yhteisöverotukseen.
Korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 65 miljoonalla eurolla seuraavien kolmen vuoden aikana, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista kohdistetaan korkeakoulutukseen 52,7 miljoonaa euroa.
– On mukamas parlamentaarisesti sellainen ajatus, että korkeakoulutettujen osuus pitäisi saada yli 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa. Se on kauhistuttavasti tippunut jo alle 40 prosentin.
– Eihän se tavoite sillä toteudu, että viedään perusrahoitus, joka on koulutuksen laadun tae. Jo tällä hetkellä yliopistot ja erityisesti ammattikorkeakoulut tuottavat tutkintoja tosi pienellä rahalla, Kosonen sanoo.
Pisa-tulosten mukaan suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten taidot ovat heikentyneet merkittävästi niin matematiikassa, luonnontieteissä kuin lukutaidossakin. Tuloksia on käyty tarkkaan läpi eduskunnan sivistysvaliokunnassa, jossa Kosonen vaikuttaa.
– Selväksi kävi, ettei edes viisi syytä riitä siihen, miksi näin on käynyt, hän kertoo.
Osansa on esimerkiksi opettajan auktoriteetin vähentymisellä, levottomalla opiskeluympäristöllä, liikunnan vähyydellä ja ruutuajalla.
Kosonen kiinnittää huomiota etenkin jälkimmäiseen.
– Jos katsoo länsimaiden tuloksia, niin Pisa-tulokset ovat laskeneet samalla, kun nuorten kännykän käyttö on lisääntynyt.
Kosonen toteaa, ettei näiden yhteydestä ole suoraa tutkimustietoa, mutta on helppo päätellä, että somessa vietettävä aika on vaikuttanut lasten ja nuorten keskittymiskykyyn.
Keskustaedustaja on sitä mieltä, että helpot keinot pitäisi ainakin tehdä heti tilanteen parantamiseksi.
Nuoret juovat entistä enemmän energiajuomia, ja Kososen mukaan niiden myynti tulee kieltää alle 18-vuotiailta. Hän on laatinut asiasta lakialoitteen.
Kosonen vertaa energiajuomia jopa päihteisiin niiden korkeiden kofeiinipitoisuuksien vuoksi. Keskenkasvuiselle nuorelle kofeiinipiikki aiheuttaa levottomuutta ja univaikeuksia.
– Se on juuri sellainen koulujen työrauhakysymys, joka on meidän päättäjien homma korjata.