THL: Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa lisää – mitoituksen nostamiseen lisäaikaa vähintään vuosi
Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät lakisääteiseen hoitajamitoitukseen huhtikuussa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalveluiden tilan seurannasta.
Jos pulaa paikataan hoiva-avustajilla, on tarve vielä suurempi.
Hoitajamitoituksen on ollut määrä nousta huhtikuussa vähintään 0,7 hoitajaan asiakasta kohden. Mitoituksen nostamiseen tarvitaan lisäaikaa vähintään vuosi, jotta hoitajien saatavuutta esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä ehditään parantaa, käy ilmi THL:n seurannasta.
Koulutusmääriä on nostettu, mutta se vaikuttaa viiveellä. Hallituspuolueissa on ollut valmiutta lykätä 0,7 mitoituksen voimaantuloa.
– Nopeasti vaikuttavia keinoja, jotka vaikuttaisivat puolen vuoden tai vuoden aikana tästä hetkestä eteenpäin on vaikea löytää, myöntää THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Hänen mukaansa hoiva-avustajien koulutuksen lisääminen on nopein ratkaisu, koska koulutus on lyhyempi kuin lähi- ja sairaanhoitajien. Heitä tarvittaisiin kuitenkin lukumääräisesti vielä enemmän, koska he tekevät myös välillistä työtä. Mitoitukseen lasketaan mukaan vain välitön asiakastyö.
– On epäselvää, saadaanko koulutusmääriä niin paljon nostettua.
Koulutusmääristä neuvotellaan hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla, eikä opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoitu aihetta tässä vaiheessa.
Tällä hetkellä lakisääteinen mitoitus on 0,6, ja se on THL:n seurannan perusteella saavutettu varsin hyvin. Toukokuussa mitoitus toteutui lähes 90 prosentissa yksiköistä, raportin mukaan 201 toimintayksikköä ei täyttänyt velvoitetta. Edellisellä seurantakerralla marraskuussa 0,6:n mitoitukseen ylsi noin 70 prosenttia.
Kehusmaan mukaan nousu on saavutettu rekrytoimalla ympärivuorokautiseen hoitoon 900 hoiva-avustajaa ja nostamalla töissä olevien lähi- ja sairaanhoitajien tekemän välittömän hoitotyön osuutta.
– Kuluneen vuoden aikana vanhuspalveluihin on palkattu pääosin hoiva-avustajia, lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole muuttunut. Heitä on toki palkattu, mutta vain esimerkiksi eläköityneiden tai perhevapaalla olevien tilalle, Kehusmaa sanoo.
Yksiköt raportoivat toukokuussa, että edellisen kuuden kuukauden aikana 3 500:n vakituisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rekrytointi oli epäonnistunut, koska koulutettua henkilöstöä ei ollut saatavana. Epäonnistumisten määrä kasvoi yli tuhannella puolen vuoden aikana.
– Sen voi sanoa seurannankin perusteella, että edelleen on toimintayksiköitä, jotka saavat hyvin henkilöstöä. Siellä on joitakin asioita todennäköisesti tehty paremmin kuin muualla.
Suurimmat henkilöstön lisäystarpeet ovat Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja läntisellä Uudellamaalla.
Isossa kuvassa keinoja tarvitaan varmasti useampia, Kehusmaa sanoo, mutta hän ei ota kantaa esimerkiksi siihen, auttaisiko palkankorotus houkuttelemaan alalle enemmän ihmisiä.
– Rekrytointitilanne on yhtä hankala sekä julkisella että yksityisellä palveluntuottajalla. Siinä ei meidän seurannassa näy eroa. Ympärivuorokautisessa hoidossa suurin piirtein puolet palveluista tuottaa yksityinen ja puolet julkinen palveluntuottaja. Kotihoidossa on aika vähän yksityisiä palveluntuottajia.
Julkisuudessa on pelätty, että vanhuksia jää ympärivuorokautisen hoivan ulkopuolelle, jotta mitoitukset täyttyvät. Kehusmaa sanoo asiakasmäärien pysyneen ennallaan kuluneen vuoden aikana. Seurannasta ei kuitenkaan ilmene, minkä kuntoisia vanhukset ovat.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa oli toukokuussa keskimäärin 51 000 asiakasta.
Kehusmaan mukaan myös kotihoidon puolella on heikko henkilöstösaatavuus ja rekrytointitilanne on vähintään yhtä vaikea.
Yksi keino mitoitukseen pääsemiseksi voisi Kehusmaan mielestä olla välillisen ja välittömän työn jaottelun uudelleen arviointi siltä kannalta, millaiset työt mitoituksessa otetaan huomioon.
Jaottelu tuli uudistukseen mukaan, koska tiedettiin, että lähi- ja sairaanhoitajat tekevät paljon muutakin kuin varsinaista asiakastyötä, ja siihen haluttiin puuttua.
– Seurannan perusteella lähi- ja sairaanhoitajien työajasta yli 90 prosenttia kohdentuu tällä hetkellä välittömään asiakastyöhön eli tavoite on jo saavutettu hyvin pitkälle. Yksikössä tehdään kuitenkin paljon sellaista työtä, jota ei lasketa mukaan.
Tulossa oleva hoitotakuun kiristys perusterveydenhuollossa ei Kehusmaan arvion mukaan vaikuta merkittävästi vanhuspalveluiden henkilöstön saatavuuteen.
– Sairaanhoitajien osuus kokonaishenkilöstön määrässä vanhuspalveluissa on varsin pieni. Pääsääntöisesti vanhuspalveluissa työskentelee lähihoitajia.
Henkilöstömitoituksen nostoakin isompi vaikutus vanhuspalvelujen henkilöstötarpeeseen on THL:n mukaan sillä, että ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa rajusti.
Eniten vanhuspalveluja käyttävät 80 vuotta täyttäneet, joista 10 prosenttia on tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoidossa ja 23 prosenttia käyttää säännöllisiä kotihoidon palveluja.
80 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan 116 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Se merkitsee THL:n mukaan tuhansien lisähoitajien tarvetta myös tulevina vuosina sekä ympärivuorokautisessa että kotihoidossa.