Tutkimus: Rahapeliautomaatteihin hävitään eniten rahaa huono-osaisten asuinalueilla – tappiot jopa kymmenkertaiset

Veikkauksen rahapeliautomaatteihin hävitään eniten rahaa alueilla, joissa huono-osaisuus on yleisintä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

THL:n erikoistutkija Jani Selin kertoo STT:lle, että tutkimusta varten saaduista tiedoista selviää, miten Veikkaus on pelikoneitaan sijoitellut ja kuinka paljon eri postinumeroalueilla asuvat ovat hävinneet rahaa niihin.

Tutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen alueellisia väestötietoja sekä tarkkoja rahapeliautomaattipelaamista koskevia kulutustietoja.

Tutkimustulokset osoittavat, että tappiot voivat huono-osaisilla alueilla olla jopa kymmenkertaiset paremmin voiviin alueisiin verrattuna.

– Siellä, missä on vähän automaatteja ja korkea sosioekonominen asema, tappiot ihmistä kohden vuodessa ovat 3–4 euron luokkaa. Toisessa ääripäässä päästään sinne noin kolmeenkymmeneen euroon, Selin kertoo.

Tuloksista voi myös nähdä, että huono-osaisilla alueilla automaatteja on enemmän saatavilla. THL ei kuitenkaan halua julkistaa alueiden tarkempia sijainteja.

– Joillakin alueilla voi olla jo entuudestaan huono maine, emmekä halua kärjistää sellaista mielikuvaa.

Tutkimusaineisto on kerätty vuoden 2022 aikana, ja se perustuu THL:n Veikkaukselta saamiin tietoihin. Myöhemmin tänä vuonna THL julkaisee vielä tutkimustietoa, jossa asiaa on selvitetty pääkaupunkiseudulla tarkemmin postinumeroalueittain.

Veikkaus on arpajaislain nojalla velvoitettu luovuttamaan tietoja kansanterveyttä edistävää tutkimusta varten.

Huono-osaiseksi alue lasketaan silloin, jos sen tulotaso on matala ja jos suurella osalla asukkaista on vain peruskoulutus ja jos alueella on paljon työttömiä.

Selin mainitsee määritelmän olevan yleisesti käytössä alan tutkimuksessa, ja esimerkiksi Helsingin kaupungilla on käytössä vastaavanlaisiin muuttujiin perustuva huono-osaisuusindeksi.

Datan keräämisen mahdollistaa se, että nykypäivänä peliautomaatteja pelaamaan mielivän on tunnistauduttava ensin.

Vaatimus tunnistautumisesta on löytynyt laista jo vuodesta 2019 lähtien, mutta Veikkaus on ottanut sen laajasti käyttöön koneisiinsa tammikuussa 2021. Lakisääteiseksi vaatimus on tullut vuoden 2022 alussa.

Kerätty tutkimusaineisto on siis ajalta, jolloin kaikki pelaaminen on rekisteröitynyt Veikkauksen asiakkaan tietoihin. Selin toteaa, että pelaajatietoon perustuvaa tutkimusta voisi tehdä tulevaisuudessa myös kuponki- ja nettipelaamisesta.

– Postinumerotasolla olisi mielenkiintoista selvittää esimerkiksi kuponkipelaamista. Myös sen selvittäminen, miten internetissä Veikkauksen asiakkaiden uhkapelaaminen vaihtelee alueittain, olisi kiinnostavaa tutkittavaa.

Pelikoneiden määrä on laskenut viime vuosina tuntuvasti. Tutkimusajankohtana vuonna 2022 Manner-Suomessa oli 12 000 Veikkauksen peliautomaattia. Niiden määrä oli laskenut jopa noin 10 000:lla aiemmasta tarkastelusta, joka tehtiin vuosina 2018–2019.

THL:n mukaan määrän laskuun on vaikuttanut koronapandemia sekä pakollisen tunnistautumisen kirjaaminen lakiin vuonna 2019, minkä yhteydessä Veikkaus vähensi peliautomaattien määrää 3 000 kappaleella.

Aihe on ajankohtainen, koska nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjattuna selvitys pelikoneiden siirtämisestä erillisiin tiloihin. Toistaiseksi Veikkauksen peliautomaatteja löytyy edelleen esimerkiksi lähikaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta.

– Sitäkin kannattaa pohtia, onko valtion monopolin järkevää sijoittaa pelikoneita alueille, joissa niistä voi aiheutua eniten haittaa, Selin sanoo.