Niinistö kuvailee tuoreessa kirjassaan: Trump ja Putin vaikuttivat vierailta toisilleen
Tapaamiseen liittyi jännitteitä, mutta välit eivät vaikuttaneet kovin läheisiltä.
Näin kuvaa tuoreessa kirjassaan presidentti Sauli Niinistö poikkeuksellista hetkeä heinäkuussa 2018. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin olivat saapuneet Helsinkiin tapaamaan toisiaan.
Ennen Trumpin ja Putinin keskustelua presidentit viettivät hetken kolmistaan Presidentinlinnan Keltaisessa salissa.
Niinistön mukaan näytti siltä, että miehet olivat aiemmasta tapaamisestaan huolimatta jotenkin vierailta toisilleen, vähän varautuneitakin, mutta kumpikin tyynen rauhallinen.
– Sanoisin, ettei heillä kovin tiivistä yhteyttä näyttänyt olevan, elleivät sitten olleet hyviä näyttelijöitä. Mutta sellaista lievää kankeutta tai pidättyväisyyttä tilanteessa oli, että sen tärkeys henki ilmassa, Niinistö kirjoittaa.
Niinistö avaa kulissientakaisia tapahtumia ja ajatuksiaan niistä tuoreessa kirjassaan Kaikki tiet turvaan – Sinnikkään Suomen suunta. Kirjassa Niinistö kuvaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa presidenttikausillaan eli vuosina 2012–2024.
Niinistön mukaan Suomen ”tie turvaan” on kulkenut kolmen ulkosuhteen kautta. Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa haettiin turvaa, kun keskinäisiä yhteyksiä ja yhteyksiä sotilasliitto Natoon tiivistettiin.
Venäjän kanssa taas Suomi on minimoinut turvattomuutta. Yksi Niinistön viesteistä on, että Euroopan tulisi luopua harhasta, että turva ja rauha ovat itsestäänselvyyksiä.
Niinistö kertoo kirjassa myös henkilökohtaisista väleistään ja tapaamisistaan maailman suurvaltojen johtajien kanssa. Esimerkiksi Kiinan Xi Jinping on hänen mukaansa olemukseltaan isällinen, Vladimir Putin taas ”läpikotaisin KGB:n kasvatti, mutta myös äitivenäjän isovenäläinen poika”.
Niinistön mukaan Putin oli kurinalainen, ja se näkyi esimerkiksi valmistautumisessa tapaamisiin ja jopa siinä, että pöydän antimetkin olivat terveellisiä.
Etenkin alkuaikoina Putinilla oli tapaamisissa mukana paksu nivaska lappusia, jotka sisälsivät esimerkiksi talouslukuja. Niinistön mukaan kun lappusten jälkeen mentiin kansainvälisiin asioihin, Putin terävöityi.
– Silloin hänen puheestaan saattoi kuulla myös tunnelatauksia – sanat tulivat nopeasti, melkein sähisten ulos, jos hän kuvasi epämieluisaa asiaa.
Niinistö muistelee kirjassa myös jo aiemmin julkisuudessa ollutta Putinin tokaisua vuonna 2012, kun he tapasivat Karjalan kannaksella. Putin oli tiedotustilaisuudessa ollut samoilla linjoilla kuin Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov, jonka mielestä Suomen lähentyminen Natoa kohti olisi vaaraksi Venäjän turvallisuudelle.
– Pois lähtiessämme Putin yllättäen heitti, että miksi te sinne Natoon olette menossa, ette sillä Karjalaa takaisin saa, Niinistö kertoo.
Donald Trump puolestaan esitti Niinistön mukaan usein tapaamisissa erityisesti kahta kysymystä. Hän kysyi ensinnäkin ennen usein, miksei Suomi ole Natossa. Toinen toistuva kysymys oli, ovatko Suomen ja Niinistön välit hyvät Venäjään ja Putiniin.
Niinistö muistelee myös keskusteluja Trumpin kanssa kulissien takana, esimerkiksi Helsingissä vuonna 2018.
– Huomasin Trumpin keskustelutekniikan; lyhyt kysymys tai väite asiasta ja sitten jatkokysymys tai seuraavaan aiheeseen. Erityisesti häntä kiinnostivat päättäjien henkilökohtaiset ominaisuudet ja tuntemukset.
Kirja sisältää myös anekdootin kyseiseltä vierailulta, Trumpin ja Putinin huippukokouksesta. Trump majoittui Valtion vierastalossa Munkkiniemessä. Aamulla hän sanoi hikoilleensa koko yön, sillä hotellissa ei ollut viilennystä.
– Nolottaa vietävästi, Niinistö kirjoitti päiväkirjassaan.
Niinistön mukaan Trump otti asian rauhallisesti, mutta myöhemmin satikutia tuli Trumpin kabinettipäälliköltä. Niinistön saaman selvityksen mukaan ainakin osin syynä olivat turvatoimet.
Muita viilennyslaitteita oli hankittu, mutta vanhanmallisten ilmanviilentäjien ”ulosvientiröörejä” ei saatu asennetuksi. Sittemmin Valtion vierastalossa on tehty laaja peruskorjaus.
Suomen hakeutuminen Natoon ja hyväksymisprosessi näyttäytyvät kirjassa valtavana tapaamis- ja puhelinrumbana. Ennen jäsenyyden hakemista Niinistö ja muu valtionjohto tiedustelivat, mitä muissa Nato-maissa ajateltaisiin Suomen hakemisesta ja pedattiin Suomelle turvaa hakuajalle.
Niinistö myöntää, että vielä maaliskuun 2022 alkupäivinä hänellä ei ollut selkeää kantaa, että jäsenyyttä pitäisi hakea. Hän pohti tuolloin Ruotsin kielteistä kantaa, eduskunnan osallistamista ja Yhdysvaltojen mielipidettä. Yhdysvalloista saatiinkin tuolloin varovaista viestiä siitä, että kaikkea eskaloivaa oli syytä välttää.
Hakemuksen jättämisen jälkeen yhteyttä pidettiin erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen, Naton ja Turkin kanssa. Turkki vitkasteli Suomen ja Ruotsin hakemusten ratifioinnissa. Niinistön mukaan eräässäkin neuvottelussa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli muun muassa välillä kimmastuvinaan ja luennoi pitkään.
– Minä vastasin siihen: ”Me emme ole mitään koululaisia, jättäkää tuo asenne”, Niinistö kertoo.
